Pitäsköhän mun kasvaa jo aikuseksi ja unohtaa tuo juttu? Mulla on taas pitkään menny niin etten oo ajatellu koko ihmistä mutta yllättäen ku olin jo unohtanu niin se paskiainen tuli mun uneen. Ja joka kerta ku se tulee mun uneen niin mää en herää itkemättä..mut ei se oo ihmekkää. Vaikka on elämässä on tapahtunu kaikkea paskaa ja elämä on potkinu lapsesta asti päähän niin mikään ei koskaan oo ollu niin paha ku se hetki ku se jätti mut.