Teemme päivää teemme yötä pitkää työtä jos hyvin käy, paikoillemme emme suostu jäämään, vaikka pimeässä valoa ei näy. Näämme unta vapaudesta yössä kylmän teräksisen kaupungin, onnekkaimmat saa kiinni rakkaudesta, joka versoo läpi mustan asfaltin.
Milloin saavut, sä raikas tuuli, ilmaan seisovaan ja ruosteiseen?
raikas tuuli, puhalla pois, puhalla pois pilvet pinttyneet.
Me kytkeydymme samaan ketjuun, niin kuin toiset ennen meitä vuorollaan. Raivas tietä itselleen ja rakkaimmilleen, raivas tietä vasten yötä kuolevaa.
Oi milloin saavut, sä raikas tuuli, ilmaan seisovaan ja ruosteiseen?
raikas tuuli puhalla pois, puhalla pois pilvet pinttyneet.
Liekkö meillä koskaan täällä mitään muuta ollutkaan, kuin pitää kiinni, kuin pitää kiinni päästää voimat lävitsemme virtaamaan..
Oi milloin saavut, sä raikas tuuli, ilmaan seisovaan ja ruosteiseen? raikas tuuli puhalla pois, puhalla pois pilvet pinttyneet..
Loikalan Kartano 8.12.2006-7.5.2010
LAITOSELÄMÄ (24.2.2004-7.5.2010)