IRC-Galleria

Jääkiekkotietoutta naisille ja vähän miehillekin Naiset tietävät
> jääkiekosta kaiken.
>
> Tämä on erään naisen kertomus jääkiekon ihmeellisestä maailmasta.
>
> Koska olen perehtynyt Jääkiekkoon, haluan jakaa tietoni muiden kanssa.
> Voit luottaa asiantuntemukseeni, sillä olen perehtynyt aiheeseen
> varsin laajasti. Kävin 70-luvun lopussa yhdessä Jääkiekko-ottelussa
> Helsingissä ja heti perään toisessa Tampereella 90-luvun alussa.
> Lisäksi olen nähnyt Jääkiekkoa useita kertoja Urheiluruudussa
> sulkiessani televisiota.
>
> Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään
> istumapaikoista. Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja
> pelaajia.
> Heille ei kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja. Paikkoja on
> vähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin istuimen vapautumista
> odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä. Aitauksessa olo on
> tehty mahdollisimman vaikeaksi: kenttä on jäädytetty vaarallisen
> liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on sidottu metalliterillä varustetut
> kengät. Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.
>
> Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen Capo di tutti capi. Hän on se
> huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmy mies,
> joka jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan
> kerrallaan aitaukseen tuupittavaksi.
> Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää ketään lähtijöiden tilalle,
> vaan he hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla hanskoillaan ja
> käyräpäisillä kepeillä, eli mailoilla.
>
> Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin, mutta
> siitä joutuu tappelemaan. Yksityisen istumapaikan myöntää yleensä
> näkövammainen,mustavalko-paitaan sonnustautunut mies, kutsumanimeltään
> Mulkku. Jos Mulkku ei ole päässyt aitaukseen, häntä saattaa tuurata
> myös Dorka tai Pelle.
> Pelaaja saa istua privaattiaitiossa kuitenkin vain pari minuuttia
> kerrallaan. Sitten hänen on taas lähdettävä takaisin aitaukseen
> tönittäväksi ja kampitettavaksi.
>
> Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan. He
> seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen laatikoiden
> eli maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. Aitauksessa
> vuorollaan olevat pelaajat koettavat osua näihin raukkoihin mustalla
> kumikiekolla, jota lyödään em. mailoilla.
>
> Jäähallissa soitetaan usein kivaa jumppamusiikkia. Katsojilla on kaksi
> tärkeää tehtävää.
> Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em.
> mustaa kiekkoa. Jos aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla
> maalivahtiin,vaan kiekko livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava
> salamannopeasti. Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka
> maaliin kiekko osuu, hänen on huudettava mahdollisimman kuuluvasti
> "paitsio".
> Mikäli katsoja kannattaa toista joukkuetta, hän voi huutaa mitä
> tahansa, kunhan huutaa kovalla äänellä.
> Esimerkiksi "Öööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto.
>
> Katsojien toinen tehtävä on tunnistaa pelissä mukana olevia
> vähemmistöjen edustajia.Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat tosi
> päteviä tunnistamaan esimerkiksi joukkueisiin kuuluvia
> homoseksuaaleja. Pelin edetessä useaa pelaajaa tervehditäänkin
> katsomosta iloisilla ja reippailla "homoo-o-o" -huudoilla.
>
> Nyt vain seuraamaan Jääkiekkoa! Se on todella mielenkiintoista, kun
> ymmärtää pelin juonen.