nyt oon niin rikki, että saa riittää vaikkakin
vielä osa sua rakastaa ja tahtoisi vain unohtaa
yksi seinä erottaa, on pakko pystyy sanomaan
ovi käy ja sä tuut
ei totuuden henki oo läsnä
horjut vain luokseni armoa anomaan
väkivaltasi jäljet on tässä
ei mikään saa mua anteeks antamaan
ei totuuden henki oo läsnä
horjut vain luokseni armoa anomaan
mutta anteeksi et saa