en voinu uskoo sitä, en halunnu uskoo
mutta sä vaan käännöit mun rinnassa olevaa puukkoo
en saa sua enää halaa en hyvänyön suukkoo
ei yhteistä tulevaisuutta lapsia ei yhteen muuttoo
en voi muuta kun kiittää sua että olit mun elämässä
teit musta naisen opetit paljon elämästä
miehistä itsestäni, ja vähän muusta
mutta ero satuttaa niin etten pysty muuta kun huutaan
olisko vaan parempi jos me ei oltais ikinä edes tavattu
ikinä nähty, suudeltu halattu
niin ei tarvisi tuntea enää tätä helvetin ikävää
ja tuskaa jotka nyt mun, sydäntäni viiltää
nyt sun takias nyt vaan viinaa kurkust alas kaadan
viimeset sanat, mä rakastin sua