Vasta psykoosissa, Jumala mä rakastan, piiriltä zombien kotiin mä ratsastan
Luotin idiootteihin, en petä enää itseäni
En oo koskaan viihtyny missään vitun lokeroissa, en tajunnu mitä se oli mut joku tiukoissa rajoissa ahdistaa
Sää oot niin ja sää oot näin ja harvempi omaa lokeroaan kyseenalaistaa, koska ilman lokeroa sulla ei oo paikkaa
Tabula rasa, ota vittu tabuja kasa!
Mukava ois satuttaa satuttajaa, mut mä vannoin etten satuta enää. Sä näät että kaikki ei oo hyvin, sun tulis avata syli, eikä satuttaa enää. Se itsensä löytää joka itsensä hukkaa. Aina helppo osotella saatana, mutta säkin taidat olla vaan opintomatkalla
monesti mä oon asettanu toivon johonkin henkilöön ja
todennu että; vittu ei tää toimikkaan
ja joka kerta se viiltää samalla tavalla, se
on vitun raskasta jatkaa taas
kun alkaa tottua pettymään, alkaa kyynistyä,
tähän asti mä oon selvinny, toivo ei oo menny – se on sussa.
Se sanoo, ettei polta, silti aina nappaa sulta pätkät
Se sama jätkä, joka pakkas sun lätkät
Pakkas sun nykystä akkaas, hakkas sun jätkät
Mielenvikanen sotilas, avohoito potilas
Ne haluu sen linnaan, mut mitä vittua pienistä?
Nykyään se vierottaa tuottajaa sienistä
Sä löydät mut Stockmannin eestä, toinen käsi poliitikon suussa, toinen perseessä
Rahat meni väärään suuhun, ota ne vittu, missä ne on?
Nyt sun pitää syödä, nyt sun pitää juoda,
mutta entä kun se ääni sanoo et sun pitää kuolla?
Laskut maksamatta, vieres joku paska, akka,
jaksamatta, ei jaksa jatkaa.
Huutaen herää, toivo etten tuntisi ketään,
suljen silmät etten tuntisi enää.
Tunti tunnin perää, samat ajatukset,
muistoja et pääse pakoon, kamalat ajatukset.
Tapana meitä hakata, tehdä jotain pahempaa,
kädet täynnä tatskoja, kova kuori,
olin kolme kun se pikku poika kuoli.
Mikään ei tunnu miltään mä oon turta,
elämä menee ohi niinku se ois vittu unta.
Keräilen sirpaleita niinku aina,
vittu mä en osaa muutakaa.
Polvilla anoen, rikkinäistä rakastamaan,
mutta rikkinäinen ei toimi.
Vitun huora, mikset sä rakasta mua?
Liikaa tietoa, jumittanu koneel,
puolella liekillä kuolema vierellä.
Turtana, surun murtama, unesta unelmoiden,
kuvaas jumaloiden.