IRC-Galleria

Eiköhän tää tästä, mutta ei tää meitä pelasta jos kumpikaan ei tee asialle mitään, mä en uskalla. Susta en tiedä, jos uskallat mikset tee mitään? Ehkä tiedät mitä tarkoitan, yksi ihminen tietää varmasti, ihminen jolla menee hermot kohta kaikkeen siihen mistä puhun, toivottavasti ei mene, en pärjäisi ilman sinua.

Mutta sinä, tiedän että kaipaat mua, tunnen sen, ja se tunne vahvistettiin sanoilla, sanoilla johon luotan ikuisesti sanoilla jotka jää soimaan päähäni lopullisesti jos en tee mitään, tai jos sinä et tee mitään.

Sä tiedät jos puhun susta, sä tiedät että en voi tehdä asialle yksin mitään, en uskalla.
Voisit auttaa jos pystyt, voisit pelastaa osan minusta tästä helvetistä, loppua kukaan ei voi pelastaa, tai voi se joka tietää minusta melkein kaiken, se jolle avauduin, se joka helpottaa oloani joka sekunti pelkällä olemassa olollaan, se joka asuu niin kaukana <3

Mutta, sinä asut lähellä, sinä voit pelastaa meidät, ne kaksi rakkainta on yrittänyt saada minut puhumaan sinulle, en ole pystynyt, en ole saannut itseltäni lupaa.. Mutta miksi en? Siinä vasta kysymys johon voi miettiä vastausta aina.

Pliis, auta mua, minä tiedän ja sinä tiedät, että olet ainoa joka voi auttaa tässä tilanteessa.
Soitin tärkeimmälle ihmiselleni tänään, puhelun jälkeen tajusin, että mitä voin menettää jos en saa sinua takaisin. Se puhelu sai minut paremmalle tuulelle, se oli ainoa puhelu tänään.

Voisinpa purkaa loputkin ajatukseni tänne, mutta se ei onnistu, ne ei liity sinuun. Ne liittyy johonkin paljon pahempaan, mutta en voi kirjottaa niitä tänne, sitä en anna itseni tehdä, mutta tämän sain tänne.

Pliis lue tämä ja tee asialle jotain, en pysty itse.
Voisimme olla taas onnellisia, jään odottamaan.

Te kaksi olette rakkaita joista puhuin tässä<3
Toisen teistä menetin, mutta haluan sinut takaisin.
Ja sinä, sinä tiedät että puhun sinusta jos soitin sinulle tänään, olet tärkein, kiitos että olet olemassa ja tukemassa minua<3