IRC-Galleria

You used my heart
So, you killed me again
Because of you I'm crawling back to start
Wicked as you are
I think you could do it again

How can I fly when I fall
I'm losing my ground because of you


Huomenna sitten loppuu taas. Nyt olisi jälleen aika sanoa hyvästit vanhoille ja aloittaa kaikki uudestaan. Niin se aina menee: loman alussa luvataan, tauolla kaikki kuitenkin rikotaan, ja syksyllä mikään ei taas enää ole kuin ennen. Eikä koskaan enää voi ollakaan.

Toisaalta tuntuu pahalta ajatella, että pitää jättää jälkeensä niin paljon asioita ja rutiineja, joista kuitenkin on koko talven ja kevään taistellut irti. Ja toisaalta taas se kaikki tuntuu aivan käsittämättömän hyvältä. Tunne on niin vapaa ja suuri; tuntuu kuin ei olisi mitään mikä voisi mennä pieleen. Vaikka tosiasiassa sellaisia asioita on enemmän kuin kukaan osaakaan laskea.

Huominen on nyt kuitenkin se rajapiikki kaikelle, sen terällä tasapainottelee tuleva ja mennyt. Ja odotan sitä innolla ja kauhulla, en oikein tiedä miten suhtautua kaikkeen, mitä sanoa tai tehdä, miten ottaa vastaan kaikki... Nyt pitäisi vaan ajatella, että sitten kaikki selviää.

Kävi miten kävi, aloitetaan loma Northerin kanssa! Herra K:n kannattaisi nyt jo olla varpaillaan siellä, sillä me tullaan <3 (Ja tällä kertaa herra T, eipäs kyylätä! >:D)

Ilmeeni ja voi herran jestas!


Tää auttaa paljon luovan kirjoittamisen portfolion kasaamista : DDD

http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=23139806

Kuoltiinko edes pahasti Sinnan kanssa? : DDDD Katsokaa tuolta Pekan kuva, ja no, nii-in!

Amoral, busted, otitte Pekan virallisesti bändiin vaan jotta saatte tuon kuvan tuonne. Mutta Pekan perC ja meidän tissit on kyllä aika kuumaa Amoral kamaa : DDDDDDDD

Ei näin, ei näin.

Jokainen joka tän jälkeen pitää mua järkensä menettäneenä, sanoo hep :DDDD

Jonotin Kissin keikalle 13 tuntia ilman, että olin menossa keikalle, koska mulla ei ollut rahaa lippuihin (ja en edes oikeastaan kuuntele Kissiä, jees musiikkia kyllä, ei siinä mitään). Mutta olisin saanut sieltä yhdeltä mieheltä ostettua 20e kenttälipun, mutta enpäs ostanut. Älä kysy tarkemmin, että miksi.

Hihii, eikä vielä edes kaduta.

Pää sanoo pum taas kerran... En ymmärrä, koulu loppui tänään, Sinna oli käymässä, huomenna taas pitkästä aikaa kunnon hc jonotusta, eli kaiken pitäisi olla hyvin. Mutta miksi ei ole?

Ehkä kaikki lähtee rullaamaan kun koulut virallisesti ovat ohitse, pääsee keikkailemaan, näkee Amoralin pitkästä aikaa ja sitä rataa. Poikia ole nähnyt nyt kuukauteen, ihme kun alkaakin pää hajoilemaan.

Nytkin vaan sellainen ihme fiilis, kaikki ärsyttää, ei jaksaisi istua paikoillaan, muttei tiedä mitä tekisi. Huoh, ehkä menen vaan nyt suihkuun ja nukkumaan suosiolla, aamulla pitää kuitenkin herätä jo 04:00. Mutta ei se mitään, ainakin saa jonotella <3 yhteensä about 11 tuntia. Jea, tätä olen kaivannut ^^

Näin eilen aika kivaa unta. Mutta noh, nyt kun miettii, niin se ei ollut yhtään kiva uni. Ainakaan mun mielenterveyteni kannalta. On se hauskaa kun aina tuo oma alitajunta pitää huolta siitä, että ei pääse eteenpäin <3

Mutta ei se mitään, matikan koe meni kanssa ihan kivasti loppujen lopuksi. Kai jtn 7 ja 9 väliltä tulee numero. Mutta olen kyllä itsemurhan partaalla jos tulee seiska, olisi tosi lohduttavaa jäädä 3 numeroa alemmas tavoitteestaa. Mutta kävi miten kävi, mun pitää alkaa jo nyt psyykkaamaan itseäni siihen, että mun matikan keskiarvo ei tule olemaan yli 9. ANGST! Nyt se on sitten alle 9 ._______.

MUTTA ei sekään mitään, sillä tänään alkoi epävirallisesti loma, sillä huomenna vaan enkun jtn pieniä kokeita. Ja sitten kohta Norsut (ja Naildown : DDDDDDDDDDDDD) Oikeasti, kuollaan Sinnan kanssa sinne, kuollaan!

Mun pitäisi lukea oikeasti noihin kokeisiin, ja vaikka ihan aluksi katsoa että mikä koe on minäkin päivänä, siivota huone, lähteä ajamaan... ja vaikka mitä, mutta ei jaksa muuta kuin istua tässä dätäämassa. Missä vika?

Kaivoin esille mun ja Hannelen viime kesän "Hernekesä 2007" levyn. Tuliko edes vähän muistoja mieleen? Oli kyllä yksi mun elämän parhaista kesistä, vaikka silloin jotkut asiat tuntuivatkin aivan ylitsepääsemättömiltä. Mutta parhaita muistoja <3

Pidetään se sama "provosoidaan kaikkea ja kaikkia jotka sattuvat vastaan"- asenne yllä tänäkin kesänä. Oi miksi koulu ei voi tältä lukuvuodelta olla jo ohitse?

niinA sanoo:
missä noi viisut nyt on? O.o

Simba sanoo:
jossai molotusmaas

Tänään äiti sen kertoi mulle. Se rikkoi mun maailmankuvani näillä sanoin:

"Ai sä OIKEASTI tykkäät Amoralista?"

No en kai mä? Mitä te oikein selitätte?

McÄmöräl
McÄmöräl on the road

Rakastan ehkä liikaa, mutta onneksi Sinnani jakaa sen tunteen kanssani, ei sitä yksin pystyisi käsittelemään ^^

Chapter One:
I gave you my time
I gave you my whole life
I gave you my love, every dime
They told me it was... a crime

Do you remember?
Or did it all go in vain...

Chapter Two:
I looked in the light, I sat in your coalmine
The promise they made, I should keep?
Make sure that we would never meet

I can't remember
The promise I made so deep

Tell me that past times won't die...
Tell me that old lies are alive

Chapter Three:
Across darkened skies, I traveled without a light
I sank in the well of my mind
Too deep, never to be found

I can't remember...
How could you be so vain...

Tell me that past times won't die...
Tell me that old lies are alive
Love that expired too long time ago
Kills me, it thrills me...

Chapter Four:
You have new love and
It looks good on you
I have never wished you dead, yet.

You can now have all the things I could never give to you
Look out the window " cest ´moi"...

Chapter Five:
I'm sorry, I am here
I'm not sure if it should bring you fear
I whisper in your ear
Why is she here?

Chapter six:
While you are sleeping, I steal your ear ring
Light you one candle, this anger I handle
They said I won't find you, but now I'm beside you
I'm not all that stable
You should know by know that you are mine...
Tell me that past times won't die...
Tell me that old lies are alive

I tell you that past times won't die...
I tell you that old lies are alive
Love due to expire too long time ago
Kills me, it will kill you...too


Hauskaa, kaikki jaoteltuna. Onneksi meillä on Tony <3

Ja tänään tuli ihan kiva fiilis, kun sain palautetta Ainolta mun runoihin, ja se tykkäsi niistä. Antoi ehkä taas vähän itseluottamusta ja potkua tuohon runoiluun, olen huomannut yllättävän vaikeaksi kirjoittaa pidemmän päälle jos ei saa ollenkaan palautetta. Mutta nyt taas. Ehkä mä sittenkin löydän jotain tulevaisuutta runojen parissa... Kai.

Okei, nyt lähden himaan lukemaan matikan kokeisiin, se ya.