IRC-Galleria

Tekisi mieli katsoa fröbelinpalikoita ja titinallea, mutta pitää ehkä kuitenkin mennä suihkuun ja töihin.

Pää ei nyt toimi niinkuin pitäisi.


Ja ei ollut turha merkintä.

EI nyt yhtään kiva. Mun smiley on ollut nyt tämän viikon ihan jumalattoman kipeä, se on varmaan tulehtunut. Ja tää kipu vain pahenee. Pitääkö mun oikeasti pyytää vapaata, jotta pääsen hoitamaan lävistykseni kuntoon? Kun en muuten ehdi, Pete aloittaa omat päivänsä vasta kello 12 ja lopettaa 18:00, ja mä olen noina aikoina töissä. Paitsi ensi sunnuntaina, mutta noh... Tai sitten vasta seuraavana lauantaina, mutta en tiedä kestänkö tätä kipua ja särkyä siihen saakka. Ehtii koko paska kasvamaan uloskin ennen sitä.

Ei tästä tule mitään. Suun avaaminen sattuu, luonnollisesti myös siis syöminen ja puhuminenkin, pelkkä nieleminenkin tuntuu siltä, kuin jotain revittäisiin julmasti ulos suustani. Pienikin liike vihloo. Mutta ei mulla ole varaa ylimääräisiin vapaisiin, perkele.

PS. I'll be forever yours !

Tunnen ehkä sympatiaa. Vai olisikohan sääliä? On niin monia asioita jotka tekevät heistä rumia, vaikka niitä syitä on kylvetty minuunkin. Kaksinaamaisuus on tämän maan pahe, eikä sen kosketukselta välty kukaan.

Ymmärrän silti hyvin.

Avatkaa lapsukaiset silmänne niin saattaisitte olla hivenen onnellisempia (tai onnettomampia, mistä sen tietää?). Koskikohan tämä sama myös meitä? Tai siis koskeekohan?

Neloset ovat syvällisiä, tunteikkaita ja aidosti yksilöllisiä ihmisiä. He kokevat elämän monipuoliset sävyt herkästi ja oivaltavasti ja ammentavat usein tarkkanäköistä luovuuttaan sekä työhönsä että yksityiselämäänsä. Tunteet ovat Neloselle tärkeä mittari. Nelonen on yleensä hyvin perillä siitä, millaisia ajatuksia erilaiset ihmiset ja tilanteet hänessä herättävät. Nelosella on ainutlaatuinen kyky muuntaa kokemuksensa, vaikeat ja raskaatkin, merkitykselliseksi kauneudeksi. Neloselle on tärkeää, että hänen yksilöllinen kädenjälkensä näkyy kaikessa, mitä hän tekee. Usein Neloset löytävät jonkin taiteellisen ilmaisumuodon sisäiselle maailmalleen, mutta yhtä hyvin he voivat ammentaa luovuuttaan työhönsä, harrastuksiinsa tai pukeutumiseensa.

Neloset ovat samanlaisuudessaan hyvin erilaisia ja pelkkä tyypin kuvaileminen yhdenmukaisesti sotii Nelosen yksilöllisyyden kaipuuta vastaan. Nelonen asennoituu elämään vahvasti tuntien ja saattaa välillä jopa voimistaa tunteitaan ja kokemuksiaan oman mielikuvituksensa avulla. Nelonen sisäistää kokemuksensa ja ottaa asiat hyvin henkilökohtaisesti. Tämä saattaa näyttää ulospäin joskus yliherkkyydeltä, liioittelulta ja dramaattisuudelta. Neloset myös loukkaantuvat herkästi, jos kokevat tulleensa ohitetuiksi tai väärin ymmärretyiksi. Neloselle on tärkeää tuntea, että hänen ainutlaatuisuutensa ei jää muilta huomaamatta.

Nelonen kokee tinkimättömyyden ja aitouden hyvin tärkeäksi ilmaistessaan itseään ja hän odottaa tätä samaa intensiivisyyttä myös muilta. Joskus Neloselle on tärkeää vetäytyä omaan sisäiseen maailmaansa, pois ulkomaailman asettamilta rajoitteilta ja vaatimuksilta ja selvittää tunteidensa viesti itselleen. Nelonen saattaa jopa nauttia melankolian ja haikeuden tunteista. Neloset kokevat herkästi olevansa erilaisia ja että muut eivät ymmärrä heitä. Nelosten on vaikea käsittää asiallista tunteilemattomuutta ja he pitävät välillä muita ihmisiä pinnallisina ja ylipirteinä. Arjen ja tavallisuuden vierastaminen saattaa joskus tehdä Nelosesta myös epäkäytännöllisen ja erikoisuutta tavoittelevan.

Parhaimmillaan Nelonen on vahva, moniulotteinen ja intuitiivinen ihminen, joka ammentaa syvällisyyttä ja luovuutta kaikilla elämänsä alueilla. Neloset ovat erittäin persoonallisia, oivaltavia ja ainutlaatuisia ihmisiä, joille elämä on kiehtova mysteeri. Nelosen kyky tuntea ja kokea elämää syvästi tekee hänestä upean ja vahvan ystävän. Neloselle mitkään inhimilliset tunteet eivät ole vieraita ja hän on mitä suurin tuki hädän hetkellä. Nelonen voi olla yhtä aikaa vakava, hauska, haavoittuva ja emotionaalisesti vahva. Nelosten huumorintaju on usein juuri älykkään oivaltavaa ja rosoisen riemastuttavaa.


En tiedä teistä, mutta itse ainakin tunnistan itseni tuoksesta monestakin kohtaa.

Mä en aio erota
koska en vaan halua
Mutta täytyy puhua

Hymisee vastapäätä ymmärtäväinen suu
Kyselee molemmilta: miltä teistä tuntuu?
Ja sitten kumpikin pohtii, missä menikään pieleen


Niin harva ymmärtää mitä oikeasti on rakkaus. Sen eteen tehdään mitä vaan, ja mennään läpi minkä tahansa, vaikka se sattuisikin jumalattomasti. Kipu on vain kipua ja se on aina ohi menevää. Enemmän hyvää vähemmän huonoa, kyllä kaikesta pääsee ylitse.


Otetaan kädestä kiinni, vähän katsellaan silmiin

Juukeli-puukeli, Niinan iltaisten suunnitelmien lopputulos tänään on seuraava

ammattivaihtoehdot:

1. lentokoneasentaja --> AHAHAHAAA hups en se ollu mä ja se ei edes ollut vahinko!!!
2. lentäjä --> päivitetty versio 11.9.2001 actionista
3. ojanpohjataiteilija --> pahvilaatikkoni on parmpi kuin sun pahvilaatikkosi

PS. aiheeseen liittymättä, musta tuntuu että mun kone on jotenkin... hajalla? Tää näyttö pimenee ja kirkastuu, ihan kuin tää näkisi tähtiä ja olisi pyörtymäisillään. Tai sitten se olenkin minä.

Ehkä mä tosiaan nyt etsin "sitä mun juttua". Tänään nimittäin sain bussissa päähän pinttymän siitä, että haluan lentokentälle meksuksi. Tai ihan sama minne, mutta haluan tehdä jotain äijä-juttua. Ja tykkään vieläkin niistä peltilinnuista, niin miksei lentokonemeksuksi.

Toisaalta samaisena aamuna kailotin vielä kuinka haluan lentäjäksi. Tai ehkä sittenkin cateringiin... ei, ei cateringiin, ne on niin paskoja. Suurin osa, en tietenkään yleistä. Voisin ehkä myös haluta rahtihommiin. Tai sitten vaan kenkäkauppaan myymään kenkiä.

PMMP Pariterapiaa on ehkä se biisi mitä kuuntelen tänään, mieletön!

Minul on muuten pullo intialaista viskiä, la partiès!

Polttomerkkasin itseni sitten. No, ihokoriste kuin ihokoriste, mikäs siinä. Tosiaan siis enteilemäni katastrofi-ilta pääsi käyntiin lähes heti kun olin astunut kotiovesta sisään.

Ja polttomerkkikin vain siitä hyvästä, että yritin estää palohälyttimen laukeamisen (koska en osaa hiljentää sitä)... Paskaa. Nyt sattuu ja paljon ja on rumannäköistä ja kaikki perseellään ja kaiken lisäksi yksin joudun perjantai-illan istumaan himassa ja aamulla töihin ja PASKAA!

Ja niin, rakastan sitä kun seläntakana puhutaan paskaa mikä keretään. ANTAKAA ANTEEKSI ETTÄ OLLAAN OLEMASSA! Ensin itketään sitä, kuinka vanhat fanit on niin ennakkoluuloisia ja blaa blaa blaa, ja nyt sitten me saadaan vihat niskaamme, koska... niin, saisinko syynkin kiitos? Ymmärtäisin jos joku tuttu puhuisi, muttakun kyseessä on ihmiset joiden olemassa oloa en koskaan ole edes tiedostanut.

Tiedäthän, ettei sun tarvi kertoa
Ei valheita ei totuutta tunnustaa?

Ei saa mainita Tehareita, kun muuten taas tajuntaan iskee ettei koskaan ikinä enää.
TEHARIT VITTU JEE! Tämä kesä jäi kyllä mieleen yhtenä parhaista. Kiitos etenkin ruis- ja ankkarock! Mulla on maailman ihanimmat kaverit ja ihanimpia lempibändejä! Kiitos Teharit kaikesta, kiitos kiitos kiitos kaikki kaikesta.

Koitin olla niin pirun vahva
Leuka pystyssä niellä tuskan
Mut kato mua, koiraa uitettua!

PS. Mulla on maailman komein poikaystävä <3