kaks vuotta jaksoin miettii, auringon jokaisest hetkest,
mutta nyt on tulos loppu tästä yhteisest retkest.
se piti olla ikuista, mut kaikki hyvä loppuu,
en tiedä, pystynkö tähän ikinä tottuu.
joskus ne unohtuu, mut en unoha meitä,
vaikka oltais käsi kädessä, kuljettais eri teitä.
sillon ku olit ystäväni, joka ei tule koskaan lähtee,
mietin sua joka ilta kun tsiigaan meijän tähtee.