Ihan huumas! Oltiin eilen Henkan kanssa piknikillä Vartiovuorella, tähtitornin vieressä. Mukana meillä oli vaikka mitä kaikkii herkkuja; sienisalaattia, graavilohta, tuhkajuustoa, mansikoita kermavaahdolla.... Sen tais huomata eräs toinenkin. Nimittäin KETTU!
Siellä se kettu kymmenen metrin päässä hiukan arastellen meitä tutkiskeli oransseilla silmillään, mutta uskaltautui sitten maistamaan leivänpalaa, jonka viskasin sille. Lopulta kettunen oli metrin päässä maistelemassa juustoa! Enpä ole ennen kettua noin läheltä nähnyt, saati syöttänyt! Pari kertaa kaveria alkoi jännittää niin paljon, että piti lähteä heittämään juoksulenkki, mutta uudestaan sen oli pakko tulla meitä ihmettelemään.
Mun piti tietty nimetä kettu, kuten kaikki "luonnon eläimet" joiden kanssa teen lähempää tuttavuutta. Ketusta tuli Tipi.
Oli hauskaa kun ihmiset käveli ohi, katsoivat kerran, toisen kerran: MITÄ?!?! "Joo ei tä oo meidän oma kettu..." Henkka sai kamerakännykällä otettua pari ihan kivaa kuvaa, ja pikkasen filmattuakin Tipiä ja mua ruokailemassa.
Puskaan kattasin Tipille vielä iltapalalautasen. Ihana Tipi <3 Maailman paras piknik!