Rakkauteni on kuin lahja, jonka sinulta sain kerran.
Pidin sitä hyvänä, halasin joka yö.
Silitin sen pehmeää karvaa ja ruskeita silmiä.
Sen vieressä nukuin kun sinä olit poissa.
Ajan saatossa siitä tuli kuin itsestään selvää.
Unohdin sen peiton alle, nurkkaan lojumaan.
Unohdin myös rakkauteni, olin kuin tyhjää.
Viimein löysin taas nallen pörröisen, pölyn peitossa sängyn alla.
Katsoin sitä tarkkaan, sisimmässäni aistin taas sen lämmön.
Sen viereen nukahdin.
Kun aamulla heräsin, silmäni kipeät kivusta.
Itku oli sieluni puhdistanut, sytyttänyt uuden tulen.
Tiesin, oli minun tehtävä jotain joka pysyy.
Sidoin itseni jälleen siihen rakkauteen, enkä ikinä halua irti.>
Uusimmat blogimerkinnät
- jokainen tahtoo saada siivet selkäänsä 08.12.
- joka päivä voi olla viimeinen, joka hyväs... 08.12.
- sä näytät mulle rakas mitä meinaa on... 08.12.
- ja ku nään sut, vaik siitä ois aikaaki, oo... 08.12.
- finally, you and me are the lucky ones thi... 08.12.
- sydämeni varasti ja siitä vielä narahti 08.12.
- ja nyt kuvittelet että se oot sinä jonka p... 30.11.
- tiedät että haluun sun palaavan 21.07.
- now dance, fucker, dance! 21.07.
- valtakunnassa kaikki ok. 21.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2013 (63)
- ▶ 2012 (632)
- ▶ 2011 (555)
- ▶ 2010 (222)
-
▼
2009 (761)
- ▶ joulukuu 2009 (87)
- ▶ marraskuu 2009 (53)
- ▶ lokakuu 2009 (137)
- ▶ syyskuu 2009 (61)
- ▶ elokuu 2009 (74)
- ▶ heinäkuu 2009 (199)
- ▶ kesäkuu 2009 (108)
- ▶ toukokuu 2009 (25)
- ▶ huhtikuu 2009 (8)
- ▶ helmikuu 2009 (9)