Hän seisoi sen haudan vierellä
Musta hattu kädessä ja
Puhuu jäätyneille lehdille lumessa
Hän oli palanut kertomaan
Että osaa rakastaa ja
Ettei saa unta ilman sua
kertosäe:
Kaunis,
Vanha surullinen mies
Lumisia sinivuokkoja
Keräsi sun haudalle
Kaunis,
Vanha surullinen mies
Kristalli virran reunalle jätti sydämen
Kotona hän toivoi sun palaavan
Lämmitti kalakeittoa
Näkkileivän pöydälle voiteli
Nyt hän istuu ja
Odottaa itkien
Kotona rakkaintaan tänään odottaa
kertosäe
Aamulla valkoisen peiton
Sängylle levitti ja
Pöydän pitsiliinaa silitti
kertosäe