Tuijotan kiveä jossa seisoo kuolleen toverini nimi,
tänne mä päädyn itsekkin vaikka kuinka riuhtoisin
Hänen vaaleat hiuksensa kasvaa vaan, vaikka lumi jo peittää maan.
Hän nukkuu vasten tahtoaan, matoja poskillaan
Siihen mä päädyn itsekkin, vaikka kuinka riuhtoisin
Siis halataan vielä kun ehditään
Hetkellinen onnen tunne, kesken kaiken,
Kesken koko olemisen, Turhan tärkeyden
Ja kesken kaiken
Mä tuijotan kiveä jossa seisoo kuolleen miehen nimi
tänne mä päädyn itsekkin, vaikka kuinka riuhtoisin
Nyt mun kalpeat kasvoni mätänevät, luuni maatuvat
Ja vaikka se kalvoi sen tuhannen markkaa, niin enää ei tunnu missään
Mä tuijotan kiveä jossa seisoo mun kuolleen ruumiini nimi.
*Ismo Alanko*
Uusimmat blogimerkinnät
- EiOleMuutaTekemistäNiinTeenTaasTälläisi... 02.01.
- Pekka Eric on siis pahempi kuin Hitler! 14.11.
- Typerä ketjuviesti >:I (Perkele kun on ... 12.11.
- Syksy vuodatus. 28.10.
- Onpa mul usein tylsää... :o Minkäs teet,... 11.08.
- ....Tuialla on jälleenkerran tylsääää..... ... 08.08.
- Enne. 30.07.
- [Ei aihetta] 29.07.
- [Ei aihetta] 11.05.
- [Ei aihetta] 23.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (1)
-
▼
2007 (13)
- ▶ marraskuu 2007 (2)
- ▶ lokakuu 2007 (1)
- ▶ elokuu 2007 (2)
- ▶ heinäkuu 2007 (2)
- ▶ toukokuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (2)
- ▶ maaliskuu 2007 (1)
- ▶ helmikuu 2007 (2)
- ▶ 2006 (4)