On se vaan. Sattuu sattumalta olemaan olemassa. Se niin, se just.
Kysyt tietenkin mikä. No SE! Se nyt vaan on niin sellainen, ettei sellaista ole toista. Eikä luultavasti tule.
Sellaista nimittäin.
Ei se vaan voi olla mikään muu kuin sellainen, kai. Siis en ole ihan varma voiko se olla muunlainen. Mutta luulen ettei.
Ehkä.
Mistä sen voisi tietää. Ehkä se voisikin muuttua. Kun se on niin arvaamatonkin. Aina yhtä arvaamaton. Yhtenä hetkenä tuolla, toisena täällä. En edes tiedä missä se on.
Tai mikä se on.