IRC-Galleria

!!Perjantai 20.03.2009 21:00

1. Lehmät tuottavat maitoa automaattisesti, ja ellei niitä lypsetä, niiden utareet repeävät

Kaikki nisäkkäät tuottavat maitoa vain synnytettyään jälkeläisen, eikä lehmä ole tästä poikkeus. Jotta lehmä tuottaisi maitoa, sen on synnytettävä vuosittain. Jalostuksen tuloksena lehmät tuottavat nykyisin niin paljon maitoa, ettei vasikka voisi sitä kaikkea käyttää ravinnokseen. Silti vasikka vierotetaan emostaan 2-3 päivän kuluttua syntymästä.

2. Maidon vuoksi ei tarvitse tappaa

Vain noin puolet lehmille syntyvistä vasikoista on lehmiä eli "tyttöjä", jotka saavat elää aikuisiksi, jatkaakseen maitokoneina. Sonnit joutuvat teurastettaviksi 1-2 vuoden ikäisinä "mulleina". Noin 90 % Suomessa myytävästä naudanlihasta tulee lypsykarjatiloilta. Myös lehmät teurastetaan heti, kun niiden maidontuotanto alkaa laskea, noin 4-6 vuoden iässä. Lehmän luonnollinen elinikä on noin 20 vuotta. Näin maidontuotanto ja eläinten tappaminen ruoaksi kulkevat saumattomasti käsi kädessä.

3. Lehmillä on hyvät oltavat Suomessa

Eläinten jalostuksella ja eläintilojen kokojen suurentamisella on pyritty tehokkaampaan maidontuotantoon. Maidontuoton tehostaminen on johtanut muun muassa tilanteeseen, jossa osa lehmistä ei kestä enää utareittensa painoa, vaan ne tarvitsevat utareliivit. Valtaosa lehmistä on kytketty parsiin, joissa ne eivät pysty ottamaan montakaan askelta, eivätkä usein uskalla liukastumisen pelosta mennä makuuasentoon. Suurin osa lehmistä pääsee kesällä ulos jaloittelemaan. Vuonna 2006 tulee voimaan laki, jonka mukaan kaikkien lehmien on päästävä päivittäin jaloittelemaan. Pihattonavetassa lehmillä on enemmän tilaa liikkua, mutta niitä ei koske vuonna 2006 tuleva asetus ulospääsystä.

4. Maito on terveellistä

Maitotuotteet ovat suomalaisten suurin tyydyttyneen rasvan lähde. Tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolitasoa ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi maitotuotteet voivat lisätä joidenkin syöpien riskiä, aiheuttaa vauvalle koliikin ja heikentää raudan imeytymistä ruoasta. Lehmänmaitoallergia on lasten yleisin allergia.

5. Kun juo maitoa, saa vahvat luut

Maidon on ajateltu vahvistavan luustoa, koska maito sisältää paljon kalsiumia. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan saatu todisteita maidon luustoa vahvistavasta vaikutuksesta. Päinvastoin, osteoporoosi eli luun haurastuminen on yleisintä niissä maissa, joissa käytetään paljon maitoa. Yksi selitys tälle on se, että luuston kuntoon vaikuttavat muutkin asiat, kuin vain kalsium. Muun muassa riittävällä D-vitamiinin saannilla ja liikunnalla on tärkeämpi rooli vahvan luuston rakentajana. Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja runsas kofeiinin saanti ovat pahaksi luustolle.

6. Kalsiumia ei saa muualta kun maitotuotteista, joista se imeytyykin parhaiten

Hyviä kalsiuminlähteitä löytyy myös kasvikunnasta. Niitä ovat muun muassa palkokasvit, vihreät vihannekset, pähkinät ja siemenet sekä kuivatut hedelmät. Joihinkin elintarvikkeisiin, esimerkiksi eräisiin mehuihin ja kasvimaitoihin on lisätty kalsiumia. Lehmänmaidon kalsium ei myöskään kuulu parhaiten imeytyvien joukkoon. Esimerkiksi kaaleista kalsium imeytyy paremmin kuin maidosta.

7. Jos saa alle 800 mg kalsiumia päivässä, saa kalsiuminpuutoksen

800 mg päivässä on suomalainen suositus kalsiumin päivittäiseksi saanniksi aikuisille. Se ei ole kuitenkaan minimimäärä, eikä edes keskimääräinen tarve. 800 milligrammaan sisältyy suuri "varmuusvara" - keskimääräiseksi tarpeeksi on arvioitu vain 400-600 mg päivässä. Elimistö sopeutuu vähentyneeseen kalsiuminsaantiin tehostamalla sen imeytymistä. Ruoasta saatavan kalsiumin määrän lisäksi kannattaa kiinnittää huomio asioihin, jotka aiheuttavat kalsiumin eritystä elimistöstä. Näitä ovat muun muassa runsas proteiinin ja suolan saanti.

8. Ihminen ei pärjää ilman maitoa

Ihminen on ainoa nisäkäs, joka käyttää maitoa aikuisenakin, vieläpä toisen lajin maitoa. Monissa kulttuureissa maitoa ei käytetä lainkaan, mutta ihmiset pärjäävät silti mainiosti, ja heillä on vahvat luut. Suurin osa maailman ihmisistä ei lapsuusajan jälkeen kestä maitoa ollenkaan, koska kyky hajottaa maitosokeria häviää iän myötä. Valtaosalla ihmisistä on siis laktoosi-intoleranssi. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Euroopan väestöllä laktoosin hajottamiskyky yleensä säilyy. Jo Välimeren maissa tilanne on päinvastainen.

9. Ainakin lapsille lehmänmaito on välttämätön

Imeväisikäisen lapsen paras ja luonnollisin ravinto on oman lajinsa maito, siis äidinmaito. Maailmassa on tuhansia vegaanilapsia, jotka eivät äidinmaidon jälkeen siirry lehmänmaitoon. Heidän kasvunsa ja kehityksensä on silti normaalia, ja he välttyvät lehmänmaidon terveyshaitoilta.

10. Maidottoman ruokavalion koostaminen on todella hankalaa

Pienen totuttelun jälkeen maidottoman ruokavalion koostaminen ei tunnu lainkaan hankalalta. Avuksi löytyy monia hyviä kasviskeittokirjoja. Lisäksi on olemassa kasviperäisiä maitoja, juustoja, jäätelöitä ja jogurtteja, joita käytetään kuten vastaavia lehmänmaitotuotteita.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.