IRC-Galleria

Oon miettiny, että minkä takia ihmiset lupailee asioita mitä ei pidä ? ja minkä takia se lupaus minkä on luvannut on nii vaikea pitää ? Moni lupailee ikuista rakkautta , mutta voiko sitä oikeesti luvata ? Voiko toiselle sanoa sen lauseen :" en ikinä jätä sua " , "en ikinä petä ", "enkä varsinkaan satuta" . Mun mielestä kaikki nuo kolme lausetta on liian suuria luvattavaks, koska jokainen meistä tulee jossain vaiheessa rikkomaan ne. Ehkä ei tänään, ehkä ei huomenna, mutta jossain vaiheessa. Ehkä ei kaikkia, mutta ainakin yhden niistä.Pettäminen on iso asia ja aina miettii omalle kohdalleen sitä, että pystyiskö antamaan sille rakkaalle anteeksi pettämisen. Ainahan sanotaan, että jos tarpeeks rakastaa nii kaiken pystyy antamaan anteeks. En ite tiiä pystyisinkö antaa pettämistä anteeks. Rupeis vaan miettii, et "koskakoha se tekee uudestaa sen" "mitä jos mussa on joku vika, enkä riitä " . On raskasta kulkee nuo ajatukset mielessä päivästä toiseen.Jos mua petettäis tulis ainaki se tunne, että mä en riitä. Mussa ei oo tarpeeks jollekki.Varmasti, jos sitä rakkautta oikeesti löytyy kaiken pystyy antaan anteeks, mutta jatkuisko suhde normaalisti sen jälkeen ? Moni vamaa miettii myös sitä, että kannattaako tunnustaa jos pettää ? mitä jos se toinen ei sais koskaa tietää - miksi pitää valehdella, kun voi puhua totta?-miks tiuskia, kun voi puhua nätistikki?- miks satuttaa, kun voi olla sasatuttamatta?-miks pettää luottamus, kun sen voi pitää?-miks olla surullinen, kun voi olla onnellinen?-miks vihata, kun voi rakastaa?