IRC-Galleria

Meillä syödään nyt
kakkua monesta syystä.
Ensinnäkin on muistettava
äitienpäivä. Lisäksi nyt on
Annan synttärit ja Ainon nimipäivä.

(Ja mä tykkään kakusta
ihan vaan muuten vaan.)

Istutin tänää kukkia kaks tuntia.
Äiti pyys, ku se kukkalähetys tuli tänää ja ne piti saaha istutettua,
eikä se ite voi kumartua tähystetyn polven takia...

Nyt täällä meijän pikkuset on
alkanu kutsua tuota
"Anun kukkapenkiksi"
ja nuo kukat on "Anun kukkia."

Söpöä!

Anu sanoo:
arvaa mitä aappo kerto tänää? se pitää muuten ihan paikkaansa
Anu sanoo:
että yheksän kertotaulussa kaikki luvut, ku aatellaan vaikka 9 kertaa 5, ni sehän on 45, ni sitte ku plussataan nuo vastauksen luvut yhteen, ni tulee aina yheksän. (4+5=9) se toimii! ihan oikeestikki
Anu sanoo:
150*9= 1350, 1+3+5+0=9
Anu sanoo:
pelottavaa
Anu sanoo:
89*9=801 ja taas 9!
Anu sanoo:
9*3= 27 ja taas 9!
Anu sanoo:
monestikkohan mä oon jo kokeillu tätä
Anu sanoo:
68*9=612 (..yllätys yllätys) YHDEKSÄN!
Anu sanoo:
miten tää on mahollista?

"Salkkarit on ihmisen parasta aikaa!"

Vai miten se meni?

Mä: "Ku kolmiossa on ne kaks kateettia ja se hypotenuusa, ni lasketaanko se hypotenuusaki yheksi kolmion sivuksi?"
Antti: "Tottakai! Vai ootko joskus kuullu kaks sivusesta kolmiosta?"

Mä oon hirveen fiksu. Geometria vähintäänkin kymppi.

Pessimisti iskee jälleen.
(Vaikka Facebook -testinhän mukaan mä ajattelen KAIKEN realistisesti. Sen voi toki huomata tästäkin...)

Mulla on nälkä, mutta meillä ei oo ruokaa.
Ja mulla on vessahätä, mutta mun huoneessa ei oo veskiä.

En ole laiska.
..miten niin?

Netistä lataaminen on inhottavaa, ku siinä menee niin kauan...

Kiva kattoa tuota palkkia, ku se lipuu niiiiiin hitaasti eteenpäin...

- - -

Nyt se on täällä!
Toivottavasti on oikee versio tai mä itken!

- - -

Oi, tää on oikee versio!

- - -

Nyt mä sit varmaan itken kuitenki..


Ja biisihän on James Blunt - High
mhhhhhh.. <3

Laskin joskus kuutosella tai seiskalla, että jos meen lukioon, oon sillon abi, ku meijän Antti tulee yläasteelle.

Se tuntu niin kaukaselta sillon. Tänään meijän Antti oli sitten tutustumassa yläasteella. Eli ensvuonna se on sitte edessä. Antti on seiskalla ja mun pitäis olla iso ja viisas abiturientti.

Hei, ihan tosi! Mä en oo viisastunu ala-asteesta yhtään! Ja voi hellantuutelis sentään! Ei mun pikkuveli voi tulla jo yläasteelle! Ihan vastahan se synty! Muistan miten molemmat pikkuveikat itki pikku-siskon ristiäisissä, ku kukaan ei kerenny antaa niille mehukattia kesken seremonian. (P.S. se ristiäiskuva on ihan mahtava!)

Mulla on kummasti koko päivän soinu Pikkuveli -biisi päässä. Meijän mökkiin ei kyllä kaivata yhtään aikusta lissää! Koittakaa te pysyä pieninä pojankoltiaisina, ja hajottaa kaikki paikat, ja sotkea mun kirjahyllyt, ja huoneen, ja käyttää mun pleikkaria ja telkkaria ilman lupaa, ja itkeä ku ampiainen pistää. Koitin mä jo Antillekki sanoa, että alahan nuorentua.

Perhana! Seuraavan kerran, ku mä tajuan ite täyttäväni vuosia, oon varmana jo vanhainkodin kiikkustuolissa istuskelemassa ja vieressä olevassa kakussa loistaa 100 kynttilää. Ikäkriisihän tässä iskee! Missä välissä tän elämänki muka kerkeää elää? Mä oon muutenki jo huomannu että musta on tullu vanha ja tylsä. Ei jaksa enää riehua tai katella toisten riehumista.

Positiivista löytääkseni:
ainaki laskin sillon vuosia sitten oikein - Antti on seiskalla ku mä oon abi...

Tänään ja eilen oon saanu kammeta itteni sängystä ylös viideltä mennäkseni navetoimaan. Huomennakin pitäisi vielä jaksaa viideltä mönkiä navetalle, mutta maanantaina alkaa loma kun aamuisin saa nukkua seitsemään asti. (!!!!!!)

Onneksi navetointi ei ole ihan tylsää. En voi esimerkiksi olla hymyilemättä, kun näen erään lehmän nimikyltin...

Joka vuosi vasikoille annetaan tietyllä alkukirjaimella alkava nimi. Joskus muutama vuosi sitten meillä oli vuorossa "erityiskirjaimet", kuten ä, ö ja y. Meillä oli vielä huima määrä hienoja nimiehdotuksia, mutta enää vain yksi vasikka, joka kaipaili nimeä. Siinä pohdiskelimme sopivaa vaihtoehtoa tyttöjen kesken keittiön pöydän ääressä, kun isä sattui kävelemään ohi. Kysyttiin isän mielipidettä vasikalle annettavasta nimestä.
Isä: "No eikö se oo ykshailee mikä sen nimi on?"
Me: "No niinhän se kyllä on..."

Ja siellä se nyt seisoo navetassa. Lännen puoleisessa parsirivissä. Se lehmä. Ykshailee.

Assi muotoili tänää puolityhjistä vappu -palloista kaikenlaisia kuvioita. Yksi kuvioista oli kananmunan mallinen...

Assi: "Kattokaa! Muna!"
Mä: "No niinpäs onkin!"
Assi: "Poikien muna!"

Mä ja äiti vaihdetaan järkyttyneitä katseita, muttei sanota mitään.
Sitten Assi jatkaa liikuttelemalla palloa:
"Tää on naisten mies!"
Mä: "Assi, mitä ohjelmia sä oot oikeen kattonu?"
Assi: "En mitään. Paavo Pesusientä!"

Pitääpä muistaa seuraavalla kerralla sulkea töllötin, kun sieltä nykyy tuo, selvästi lapsille haitallinen, ohjelma...

Ainiin! Ja klaaraa vappenia kaikille!