IRC-Galleria

Heitin paperikassin, joka sisälsi ostamani nahkatakin, eteiseen.
”Hani, mä olen kotona”, huusin yläkertaan ja nappasin postin mukaani. Nostin katseeni postista, kun yläkerrasta ei kuulunut vastausta. Nousin rappuset ylös ja avasin sen huoneen oven. Se istu vatsallaan sängyllään ja kuunteli musaa. Hymyilin ja hyppäsin sen alaselän päälle istumaan. Se säikähti ja otti nappikuulokkeet korviltaan.
”Helvetti sä säikäytit”, se sanoi.
”Mitä sä teet?” mä painelin suudelmia sen niskaan.
”Kuuntelin musaa”, se kohautti olkiaan. Pomppasin alas sen päältä ja tartuin sen käteen.
”Tuu. Mä ostin sulle jotain”, vedin sen kädestä saaden sen nousemaan ylös sängyltä.
”Ei sun olis tarttennut”, se sanoi mun raahatessa sitä alakertaan. Mä liikuin takaperin, vilkaisten aina taakseni, etten vaan törmännyt mihinkään huonekaluun.
”Mut kun mä halusin”, mä sanoin ja ojensin paperikassin sille. Se nosti hitaasti nahkatakin kassista.
”Heti kun mä näin sen, mä tiesin et se on ihan tehty sulle”, mä sanoin sen vetäessä takin päälleen.
”Kiitti. Miten sulla oli varaa?” se kysyi ja halasi mua.
”Se on pitkä juttu. Puhutaan siitä joskus toiste”, mä sanoin ja irrottauduin halauksesta. ”Otetaan nyt tää takki pois”, mä sanoin ja otin hitaasti takin sen päältä.
”Mitäs mä saan sulta, kun sä sait ton takin multa?” mä kysyin ja kohotin hieman toista kulmaani.
”Riippuu siitä mitä sä haluut”, se sanoi ja veti mut lantiosta lähemmäs. Mä näytin ihan siltä kuin mun olis ihan oikeesti pitänyt miettiä sitä.
”En mä tiedä. Persettä?” mä kysyin ja tuijotin sen tummia silmiä. Nyt oli sen vuoro näyttää miettivää.
”Eiks sä haluis mitään vähemmän hikistä?” se kysyi.
”Ei sitten. Tarjous meni jo”, tuhahdin ja karkasin sen otteesta. Lysähdin olohuoneen sohvalle ja avasin telkkarin. Se hääräs hetken jotain keittiössä - kuulosti ihan siltä kuin se olis vaan kävellyt ympyrää - ennen kuin heittäyty mun viereen sohvalle. ”Oikeesti?”
Mä painoin ison suudelman sen poskelle ja aloin vaihdella kanavaa. ”Oikeesti.”