Cairo oli ilmeisestikin käsittänyt toisen ohjeistuksen täysin väärin, sen verran yllättyneeltä tuon reaktio vaikutti. Mutta se ei häntä lannistanut, päin vastoin, oli vallan viihdyttävää nähdä toisen punastuvan ja menevän sekaisin puheessaan, se jos mikä sai virneen pysymään Cairon kasvoilla.
Oli kuitenkin harmillista, että toinen päätti luopua kamerankäytön opastuksesta, koska mielellään poika olisi yrittänyt ottaa toisesta kuvia, vaikka tuo miten muistuttaisikin niissä punajuurta tai jotain vastaavaa hyönteistä. Omaksi onnekseen kamerapoika sentään keksi saman tien muuta tekemistä poseeraamisen tilalle, sillä muutoin olisi Cairo joutunut kehittelemään lisää mielekästä tekemistä, mikä olisi saattanut pikkuhiljaa johtaa katastrofiin.
"Totta kai, mitä vain" poika vastasi runollisesti, kun toinen tarjosi hänelle tupakkaa. Vaikutti siltä, ettei tuo toinenkaan ihan täysipäinen ollut, sillä normaali ihminen olisi siinä tilanteessa taatusti joko hakannut hänet tai juossut karkuun pää neljäntenä jalkana.
Cairo olisi toki saattanut olla niin ääliö, että olisi sytyttänyt tupakan saman tien, mutta sen typeryyden esti se seikka, ettei pojalla ollut sytytintä taikka tulitikkuja mukanaan. Sen vuoksi hän tarttuikin välittömästi toista sillä kertaa kädestä ja lähti raahaamaan tuota kohti vähän kauempana häämöttävää pusikkoa.
Perille päästyään poika käänsi katseensa toiseen, muttei turhaan kiirehtinyt käsien irrottamisesta toisistaan, vaikka oli itsekin pistänyt merkille puutarhassa olijoiden huvittuneet katseet. Toisten vedättäminen vain sattui olemaan sen verran hauskaa toimintaa, ettei Cairo sellaisesta heti halunnut luopua.
"Onko sinulla sytkäriä, tulitikkuja tai nimeä?"
Kysyvä ilme kasvoillaan poika viimein päästi irti toisen kädestä ja asetti tuon tarjoaman tupakan huulilleen, odottaen toisen vastausta malttamattomana.