Tänään luennolla jollain videolla nainen sanoi, ettei taiteessa sovi näkyä yrittäminen. Se on kyllä ihan totta. "Onhan tuossa yritystä" on masentava kommentti. En tavoittanut luennon jälkeen mun ryhmätyökavereita, keitten kans pitää tehä pari jotain juttua. Sain kyllä idean vehnäjauhoinstallaatiosta leikkipuistossa, enää pitäisi ehtiä toteuttaa se.
Eilen puhuttiin teatterilla taiteesta ku teen lavastusta näytelmään. Sain pari aika kivaa ideaa, näin itse itseäni kehuen. Kaikki pitää tehdä itse. Kehuminenkin. Ohjaajan kanssa Kurkeen kaljalle lähtiessämme moitin ystäväni autoa epäseksikkääksi, mutta puolustukseksi sanottiin että siinä on iso perätila, jossa on esimerkiksi lapsen hyvä olla. Se oli päivän hauskin letkautus. Hihhih!
Vieläkin naurattaa!
Tänään olis taas laulutunti jee! Sitte illalla pitää väsätä teatterilla lavastuksen pienoismalleja ja luoda surrealistinen, krapulainen, konservatiivinen sekä ylellinen tila. En ollut eilen ihan varma alanko maailman parhaaksi lypsykoneenkorjaajaksi vai maailman parhaaksi lavastajaksi. Onneksi on ainaki yks kenen mielestä mä olen maailman paras Eino <3 Ihhh!
Aamulla torkutin 18 minuuttia ja ehdin siinä välissä nähdä unta kolmesta mustasta hikoilevasta pahvilaatikosta, jotka avautuessaan muuttuivat itkeviksi rammoiksi joutseniksi. Kuva oli kaunis, mutta hämmentävä.
"Taide on subjektiivinen, ajassa ja ja tilassa voimakkaasti kiinni oleva kokemus."
Taide on paskaa.