IRC-Galleria

Liian vähän matkaa on rakkaudesta itkuun, ku mikään ei tahdo
millään riittää eikä silti haluis millään irti päästää. Kun mä
yli kaiken välitin susta eikä vieläkään yhtään ulostietä tästä
itkusta tuskasta, joka ei jätä mua rauhaan susta. Edes mun omissa
ajatuksissa, jotka koittaa rauhoittua ja unohtaa ne ajat jotka
vietin sun kanssa. Aina ei voi saada haluamaansa ja se pätee myös
meiän suhteessa, joka meni palasiksi. Koitin kerätä palaset ja saada
sen jälleen ehjäksi, mut en onnistunu, joten meiän täytyy hajoo yksilöiksi.
Se tekee kyllä kipeää mut usko pois, näin kaikki muuttuu paremmaksi.
Ja miksi pitäis haavoittaa toisiamme jatkuvasti ja kaiken tän jälkeen
tunsin itseni haavoittuvaksi. Kiitän sua näist ajoista ja erotaan
kunnialla. No hard feelings eikä muistella pahalla.