IRC-Galleria

Reissu pulkassa, halusi tai ei. Tulipahan kokeiltua nyt tällaistakin. Onneksi ei siis tarvitse kokeilla uudestaan. Siis ryhmämatkoja. Voi jösses... Mun tajuntaani ei ihan mahdu et miten se voi olla lomailua jos joka hemmetin aamu täytyy herätä siinä 7-8 pintaan et saa aamupalaa hotellista, kun se hotelli sijaitsee jossain ihan huitulan perämetsissä että keskustaan kävely vie kepoisasti pari tuntia ja aikataulutus on muutenkin niin tiukkaa että ei oikeasti ehdi tehdä muuta kuin istua aulabaarissa? Rasti seinään, nyt on Megharakin köpötellyt matkanjohtajan perässä katselemaan tätä nähtävyyttä tässä, tuosta voi ottaa kuvan (jee) ja sitten ruokailu on hotskulla klo se ja se ja siellä sovitaan sitten seuraavista aikatauluista (eli pakko olla paikalla jos haluaa tietää mitä tapahtuu) ja aamullahan sitten herätään ennenkuin hotellin työntekijätkään koska joku haluaa selkeästi uudelleenelävöittää natsien keskitysleirit. Siis ihan muuten ok mut tää aikataulutus ja aivan liikaa sidottu toiminta. Plus karmivat bussi- ja laivamatkat. Me oltiin sitten takapenkin karaoketerroristeinä siellä.. Ilman karaokee, tietenkin.

Nyt jotenkin ymmärrän tämän suomalaisen pakko-olla-perseet-lomalla-mentaliteetin, koska eipä tuolla reissulla juurikaan selvinpäin tehnyt mieli olla. Paitsi sillon kun kärsi laivakrapulat. Brrrrr. Laivailu on anarista. Ainakin toi Suomi-Saksa reitti. Ei kannata.

Eli siis hyvin ristiriitaiset fiilikset; oli kivaa olla reissussa mutta oli kyllä huonoin reissu missä oon ollu, vaikka ei ollu mitään käytännössä huonosti; se poppoo missä pyöri oli mukavaa ja sää oli ok ja safka mainiota (paitsi hanhenmaksapallerokeitto alkupalana hyi yök oisivat varoittaneet) mutta silti jäin kaipaamaan aika paljon semmoisia mun omia juttuja. Kuten vapautta kulkea. Ja sitä fiilistä että on ylipäänsä ulkomailla. Formulat oli kiva kokea vaikka Räikköseltä tekniikka pettikin. Äh. Kauhee tilitys. Pakko loppuviisaudeksi sanoa että ei ole ryhmämatkat mulle. Ja ne ryhmämatkailijat on varmaan aika samaa mieltä. ;)

Seuraavan reissun päämäärä auki, käytössä olis tossa tosiaan loka-marraskuussa n.4-5 viikkoo, budjetti vielä avoin, hyviä ehdotuksia otetaan vastaan!

-KotiMeg

Taas on lähtö edessä, jipii! Meinas tulla jo tenkkapoo kun paremman puoliskon passi oli hukkateillä espanjan reissun jäljiltä, mutta raivoisan mylläämisen ja puolikkaan röökiaskin jälkeen se löytyi kuin löytyikin. Annettuani sille kunnolla sapiskaa (passille, en miehelle) laitoimme loputkin tavarat kuosiin ja totesimme perinteisen ongelman; tavaraa on puolet enemmän kuin oikeasti tarvitsisi. Mulla on alkanut reppu täyttyä kaikenmaailman pikkupurtiloista ja itsestäänhuolehtimistarvikkeista! (sanahirviö) Mitä kummaa? Täytyy tarkistaa että mitäköhän hittoja sinne on hankkinut.. aurinkorasva ja after sun on ensimmäistä kertaa mukana suomenlinnan reissusta viisastuneena. Ehkä ne on ne "hirvittävän paljon tilaa vievät". (Ottakaa nyt huomioon et matkustan 40 l rinkalla..) parit pökät, shortsit, hameita 3 (???) pitkähihaisia 2, housuja 2, toppeja miljoona.. Ehkä tuossa on hieman rankkaamisen varaa. :) Enempi rahaa ja vähempi kamaa. Sillä se selkiää. Nyt ei muuta kun auf Wiedersehen!!

Reise-Meg

Unohtui tyystin ihmetellä että mikä ihme mun ikäluokkaan on iskenyt? Tänä kesänä melkein kaikki on menossa naimisiin tai jos ei sitä niin ainakin ollaan raskaana. Missä välissä näin kävi? Sitä tuntee itsensä ainakin vielä niin kakaraksi ettei tulis mieleenkään.. Milloin kaikista muista tuli aikuisia? Oonko mä jotenkiin myöhässä vai mitäs hittoja? Onko enää ketään joka ei suunnittele moisia tai ota stressiä siitä että pitäis nyt olla niin ja näin? Apua.. Ehkä tää iski vaan nyt kun mun serkku ja entinen jätkäkaveri meni peräkkäisinä viikonloppuina naimisiin (ei toistensa kanssa) ja sitten selvis että vanha kaveri oli puolisalaa paukauttanut naimisiin ja lapsuudentuttu naapurista ja ja ja.. Ainakin neljä vanhaa koulukaveria odottaa lasta, osa on saanutkin jo. Arg. Enhän mä oikeasti ole vielä niin wanha? Ikähän on vain henkinen käsite, eikö? Vai mitä? Joku?? Apua????


-Wanha neiti Meg

Viikon päästä tähän aikaan istun luultavasti laivalla suuntana Saksanmaa. Jos kaikki menee hyvin ja Luoja suo. Huomasin hälyttävän ongelman; passini kuvasivu alkaa revetä. (on muuten tyyppivirhe tiettyjen vuosien välillä myönnetyissä passeissa, saatanan Setec..) Yleisesti aiheuttaa ongelmia takaisin tullessa. Onneksi ei mennä minkään epä-eu-maan läpi. Muuten vois olla hieman nahkeeta. Mut jee. Reissu kutsuu taas.

Viikon päästä tähän aikaan olen luultavasti jo tietoinen tulevaisuuteni suunnasta, vaihdanko paikkakuntaa vai maata. Vai jäänkö tänne kikkailemaan vuodeksi ja lähden vaihtoon. Iik. Ja toisaalta hienoa. Joko varailen asuntoa tai matkaa. Matkan varaan varmaan muutenkin vaan, kun on tuo uusin reissu sitten takana. (Ei jaksa arkea, ellei ole jotain mitä odottaa.)

Viikon päästä tähän aikaan olen luultavasti uppoutunut kaljatuoppiin. Tässä välillä ei ole kuin yksi vapaapäivä, mikä menee ehkä metsäreissuun. On niin hassusti perjantai vapaa, tarkoittaa sitä että jos haluaisi tehdä jotain se pitäisi tehdä torstaina, ja torstaina noita tapahtumia harvemmin on..

Viikon päästä tähän aikaan kämppä on luultavasti vieläkin siivoamatta. ;)

-Meg

Hieman tyhjä olo, mutta sadepäivä auttaa. Aurinkoiset päivät on silloin mukavia kun jaksaa tehdä jotain, sadepäivät parhaita kun ei edes aio puuhata mitään. Jes. Hyvä sade.
Kävin käsiksi pitkästä aikaa taas maalaustarvikkeisiin, ja hyökkäsin erään pohjan kimppuun minkä kanssa olen pelleillyt jo vaikka kuinka kauan. Se on suttupohja, siitä ei koskaan tule mitään hienoa, joten sen kanssa on mukava puuhata kun ei tiedä mitä tekisi. Nyt kokeilin erilaisia kynsilakkoja siihen.. Se oli muuten mukavaa mutta haju oli aika tyrmäävä. Lisäsin siihen myös öljypastelleja, joilla piirtelin pikkuisia merihevosia kynsilakkamerivuokkojen viereen kellumaan. Jännä vedenalainen maailmahan se nyt on, mutta ei kovin.. Tiedättehän. Sellainen. Esiteltävä. Jää odottamaan taas seuraavaa suttukertaa. Ehkä kohta uskallan taas käydä isojen pohjien kimppuun, jos saisi jotain ulos.. Saattaisi helpottaa.. Ehkä.

Huteraa meininkiä.

Hmm.. Suomen peli + euroviisukarsinnat. Telkkarista tulee taas kaikkea eri järkevää, ja mun jalka jökittää taas pahemman kerran. Pitää varmaan ottaa puuduttavaa.. Vihdoinkin on vapaa (pidennetty) viikonloppu edessä, pitäis muka tehdä kovasti kaikkea kannattavaa ja tuottavaa, mutta kun ei nappaa ei yhtään. Taidan tyytyä vain laiskottelemaan, ainakin tämän päivän. Ja ehkä huomisenkin. Ja lauantaina viettämään vap.. eiku viisuja. Jos ei sada. Sittenhän sunnuntai meneekin mukavasti sängyssä makoillen.. Eih, ei nyt näytä lainkaan hyvältä tämä suunnitelma. :P

Tämän viikon on mietityttänyt kaveruuden ja tuttavuuden ihmeellinen harma alue. Mistä se pistetään poikki? Onko ihminen, jonka kanssa sinulla on yhteistä historiaa, mutta nykyään erittäin vähäistä kanssakäymistä kaveri vai enemminkin tuttava? Entäpä ihminen, jota et ole kauaa tuntenut mutta jonka kanssa tulee juteltua useasti, kumpaan kastiin hän sijoittuu? Missä vaiheessa kaveri tippuu tuosta luokituksesta tuonne toiseen, tuttava-kastiin? Onko kyse sittenkin kiinnostuksesta, kuinka paljon haluaisi olla yhteydessä? Mitä eroa on kaverilla ja vanhalla kaverilla, eikö vanhaan kaveriin enää sitten olla kontaktissa, vai mitä?

Onpa taas filosofista..

Olipahan nihkeä päivä eilen. En sitten lähtenyt yhtikäs mihinkään, jumitin vaan kotona ja mökillä hommissa.. Meneehän se päivä tietty niinkin.
Tein tämän päivän hyvän työn; meidän pihan puolikesy orava on saanut poikasia, ja nyt se kantelee niitä meidän talon kattopuitteisiin piiloon. Sille on varattu sinne oma pikku piilopaikka, joka on nyt ilmeisesti valmis pesä. Sen touhuja seuraili varis pahat mielessä. Kurren tuodessa kolmatta kantamustaan metsästä se päätti koittaa saada itselleen suupalan tuosta pienokaiseste, ja alkoi ilmahyökkäykset. Olin juuri sopivasti tupakalla pihalla, niin näin tapauksen. Vilistin tuulispäänä pihalle ja häädin mokoman siivekkään varkaan samalla kun helpottunut kurreäiti juoksi vierelläni olleen auton alle turvaan, mistä se pääsi rauhassa pesäänsä. Palasin takaisin parvekkeelle, missä tuijottelimme toisiamme hetken aikaa puolihämillämme oravan kanssa kunnes palasin takaisin sisälle. Hyvä on mieli. Yritän jossain vaiheessa napata kuvan tästä ystävästäni. Mutta nyt salille..

iAdios!

Niih, bilettäkää vaan niin. Minä vietän sitä aitoa työväen juhlaa töissä yöllä ajelen siellä teidän kaikkien kännisten päälle niin. Mukavaa varmasti on niin. Kun krapuloissanne kärsitte huomenna niin tulen ikkunan alle soittamaan pasuunaa, varmasti tuntuu hyvältä. Palkkaan jonkun deekun raasun hakkaamaan rumpuja sorbuspalkalla, ei voi laskea hyväksikäytöksi sellaista annan korvatulpat ja tuttipullon mukaan että soitanta ei ikinä lakkaa. Heliumpalloista imailen hatseja ja tulen kimittämään viereenne kun yritätte epätoivoisesti seurata televisiosta jotain typerää lastenohjelmaa ettei aivot valuisi korvasta ulos. En ole katkera. Pitäkää prkle hauskaa. Minä pidän vasta huomenna. Niin. ;)

Tovin koneen uumenissa olleet Espanjan reissun kuvatkin on nyt saaneet päivänvalon. Rankalla kädellä tuli karsittua että nyt edes summamutikassa olisi hyviä, mutta paljon niitä siltikin tuli. Aion siis tulevaisuudessa taas karsia noistakin. Ihailkaa (tai vihailkaa) nyt kuukausi tai pari.. Tarkoituksena on lisätä vielä noi viime kesän scanreil-kuvat, jotka täytyisi skannata jossain. Seuraava (etukäteen suunniteltu) reissu onkin sitten f1-matka saksaan..


Niin, ja niille jotka ei tunne mua tiedoksi, että olen parikymppinen tyttönen jonka harrastuksena on matkustelu. "läpikäydyt" maat voi lukea profiilista. Kuvat on siis amatöörin ottamia amatöörikameralla, joten mitään loisteliaita otoksia ei ole luvassa, mutta jotain kuitenkin. Jos on kysyttävää kuvista tai maista, joissa olen piipahtanut, niin kysy reippaasti vaan, vastaan sen mitä tietotaidoiltani osaan ja jos en osaa, niin ohjaan viisaampien puoleen.:)