Aino: "Ja noi viinipullonkorkit me varmaan heitetään menemään?"
Äiti: "Eiku ne mä haluun säilyttää!"
Aino:"Miks?"
Äiti: "Pullonkorkkeja tarvitaan aina!"
Aino: "Voi jumalauta me ei olla tarvittu niitä kahteenkymmeneen vuoteen, miks me tarvittais
niitä yhtäkkiä niin kamalasti? Mä muistan ne siitä kun olin viisi vuotias, tajuatko, VIISI
VUOTIAS!"
(pidän pullonkorkkikasaa uhkaavasti roskiksen yllä)
Äiti: "PULLONKORKIT ON KATOAVA LUONNONVARA, ÄLÄ PISTÄ NIITÄ POIS!!!!!!!!!!!!!!11111"
(ottaa korkit mun kädestä ja pistää takaisin paikalleen)
Aino: "Nää C-vitamiinit mä pistän menemään"
Äiti: "ÄLÄ PISTÄ C-vitamiinit on oikeen hyviä, niitä pitää syödä, ne on terveellisiä!!!"
Aino: "Hmm.. (lukee pakkauksen kylkeä) VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ 12/1998. Aiotko yhä ruveta
syömään C-vitamiinia?"
Aino: "Tää kulho on ihan ruosteessa, pistetäänkö se johonkin piiloon?"
Äiti: "Se on ANTIIKKIA."
Aino: "Se on RUMAA antiikkia."
Äiti: "Se on mummin vanha, se on antiikkia."
Aino: "Säilytetäänkö sitä kuitenkin jossain piilommassa, se ei oo kamalan kaunis, pliiiiiiiiis..."
(isä saapuu majesteettisesti keittiöön)
Isä: "Mummi on käyttänyt sitä ruoanlaitossa. ME PISTÄMME SEN MEIDÄN UUDEN HYLLYSTÖN
YLIMMÄLLE HYLLYLLE ESILLE, piste. Asiasta ei enää keskustella"
Saanko itkeä, saanko? AAARGHHHHHHHHHHHHHH