IRC-Galleria

En voi,
En saa vastustaa
Taas tuulten tie mua kuljettaa
Soi tuulessa kaipaus
Ja kaipaus on tie;
Se tie kotiin jälleen mut vie
Mä sieltä löydän taas
Oven sun maailmaas
Ja niin uudestaan sut luoksein saan

Kuin kaipaus,
Kuin koski,
Sen armoille jään
Mä liidän kuin kotka
Mä sut taas kunnes nään
Niin paljon vielä on kuljettavaa
Mä ennenkuin syliis pääni taas painaa saan
Viimein ymmärsin,
Mä minne vain kuljenkin,
Sun luotas kauas joudu mä milloinkaan en

Sä kuohut kuin koski
Sun armoilles jään
Jea, sä kiidät kuin kotka
Sut tuulessa nään
Niin vähän on varmaa
Mut varmaa on tuo
Joka tie täältä kotiin johtaa sun luo

mikä maa, kuka vie,
on tällä outo joka tie.
tämä maa, pelottaa,
en tätä anteeksi niille anna.
Ei täällä tuuli soi,
ei kuulla voi, se missä laulaa.
Joo okei, ne kohta saa
kalkkinsa karvaan itse maistaa..

Ei pidä vangita vapauden lasta,
sen sä huomaat vasta.
vapautta, vapautta vapautta kaipaan.
Ei voi aallokko lyödä jos tuuleton on taivas
ja taas sun seisahtaa laivas.
vapautta, vapautta vapautta kaipaan.
sä et mua saa...
et saa.

En jaksa kauempaa,
ei täällä rauhaa sielu saa.
Tiesin, että en mä tänne kuulu,
en tänne jää.
Ei tämä vielä tähän jää,
on vielä paljon nähtävää.
Se odottaa, ja se saa,
ja ketä ei tiedä,
ei sitä voi estää.

Ei pidä vangita vapauden lasta,
sen sä huomaat vasta.
vapautta, vapautta, vapautta kaipaan.
Ei voi aallokko lyödä jos tuuleton on taivas..
ja taas sun seisahtaa laivas.
vapautta, vapautta vapautta kaipaan
sä et mua saa...
et saa.

Perjantai 23.02.2007

Kuumeessa olen :( ehkä se vaikutti sittenki se liikuinko keskiviikkona (menin prkl liikkumaan) ja tän siitä sain. Kuinkas ollakkaan.. Tänään oon nukkunu puoleen yhteentoista (:D) sit mie oon piirtäny, surffannu netissä, kohta syön (=> spagettia ja jauheliha kastia) kello on 14 58.. kohta pääsee vikatki höperöt viikonlopunviettoon ja mie valtaa soffan ja löhötän siinä koko illan :P sitä vois tietysti mennä koisun kaa lenkille ja varmistaa ettei maanantaina vielä tarvii mennä kouluun xD RAKASTAN KAIKKIA KOULUjA JA KAIKKIA OPETTAJIA JA KAIKKIA OPPILAITA
tai no ainaki melkein... Tänään olen 15,71 vuotias :P 99 päivää kesälomaan (HUOM! päivää siinä on siis viikonloput ja lomatki) Mie näin yöllä jännää unta :P laitoin tietokoneen päälle tuosta ( ' ) napista ja PAM!! koko paska räjähti :D :D :D oiskohan lie enneuni (?) Kuume höyryissä... kitannu pullollisen yskänlääkettä ;) ..."on todellisuus piina hetkittäin .. selvinpäin" no jaa miulla sitten ei oo tylsää...

ÄLÄ AJATTELE VAALEANPUNAISTA NORSUA!!
ÄLÄ AJATTELE VAALEANPUNAISTA NORSUA!!
ÄLÄ AJATTELE VAALEANPUNAISTA NORSUA!!
ÄLÄ AJATTELE VAALEANPUNAISTA NORSUA!!
ÄLÄ AJATTELE VAALEANPUNAISTA NORSUA!!
ÄLÄ AJATTELE VAALEANPUNAISTA NORSUA!!

No menit sitten kuitenki ajattelemaan vaikka kielsin!!! >_<

Kyllä hulluja on moneen menoon :O

kannattaako? elämästä ei kuitenkaan selviä hengissä..

mie: vähänkö ihana kappale
himmu: mikä
mie: Bryan Adamsin homeland
himmu: aa
mie: joko sie oot hommannu sen mulin?
himmu: een
mie: mulin xD voi vitsi!
mie: muulin siis*
himmu: kyl mie ymmärsin
mie: voi jösses! :D
himmu: lujaa menee

aaarhh!!! tänääki yks helevetin piinaama paska päivä. #%&¤@!!!
kun siis kun se on niin että tai siis se vois olla tai ainakin mie luulen nii
toivottavasti mie en nyt käsitä väärin, mut ku miusta tuntuu
luulis olevan. Nii mie oon ymmärtäny, kai? mut ku ny asialle vielä
pitäs tehä jotain nolaamatta itteensä. Onnistuiskohan?
mutta miten mie ettei mee pieleen ja voisinkohan? MIKSI!!!!
no eii siis kyl mie oikesti haluisin mutta mie en tiiä mitä oikeesti pitäs tehä.
Tekiskö mitään? meniskö koko juttu omalla painolla?
Sit on vielä ne yhet.. p*rk*l*!!!!! tuliskohan siitä sanomista
eihän siinä muuten mitä mut sit jos se ei meniskään niin vaan
ois ne yhet ja koko helahoito leviäis käsiin..
mutta odotan erittäin innokkaasti keskiviikkoa :)
toivottavasti sillon tapahtus jotain..
miksimiksimiksimiksimiksimiksimiksi
kuiniikuiniikuiniikuiniikuiniikuiniikuinii
minkätakiaminkätakiaminkätakiaminkätakia
apuaapuaapuaapuaapuaapuaapuaapua

kyllä kuule monia asia saa pään pyörälle pahemminkin ku luulis... pienikin asia tai sit sen kokonen ku se on (vittuuko taas ajattelette kaksimielisesti?!)

Onkoha tänää lauantai vai sunnuntai?
on pakko olla sunnuntai ku eilen en ollu koulussa...

Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on. Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää. Haukku kuuluu kojootin, häipyy meluun veturin. Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää.

Ensiluokan vaunussa uninen on tunnelma, matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat. Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy, missä lienee pysähdyksen syy?

Jarrut pyöriin kirskahtaa, vaunun ovi aukeaa, sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa. Pikku-Pete, Iso-Pat, gagngstereita molemmat, kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa.

"Kädet ylös, gentlemen", huutaa käskyn terävän, Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee. "Viisainta kun jokainen nyt lompsan aukaisee, kuula sille joka temppuilee".

Vatustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi, Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein. Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot, matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein.

Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää. Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan: "Miehet lyödään tainnoksiin mut naiset viedään pois, lempimättä ei nyt olla vois".

Jylisevä nauru soi, Iso-Pat kun aprikoi kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa: "Okei, niin me tehdäänkin, saamme kelpo haaremin. Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa."

Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta, hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Senores, meille tehkää mitä vain mut naiset säästäkää, muuten teistä kehno muisto jää".

Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus. Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa. Vanhapiika muuan kas, viisikymmenvuotias, vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa.

Silmät vihaa leiskuen, tasajalkaa hyppien, hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan: "Ja mitäs se herra täällä suutaan soittelee ja hääräilee? Me tehdään niinkuin rosvot määräilee. Huhheijaa, tehdään niinkuin rosvot määräilee, huhheijaa, tehdään niinkuin rosvot määräilee".

Ikäneito hypähtää Patin kaulaan, siihen jää, vaikka iso rosvo koitaa häätää häntä pois. Nainen lemmenkipeä, muiskuissaan on ripeä, eikä Patin vastustelu estää niitä vois.

Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu, vanhanpiian kuiskiessa: "Darling, I Love You". Matkustajat tuijottavat silmät selällään, kuinka kaikki oikein päättyykään?

Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat tulisia ovat, niissä hehkuu lemmen lies. Kiljuu rosvo: "Kuulkaas Miss, minä olen naimisis, ja on neljä lastakin, en ole paha mies".

"Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa!" Puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa. Junanvaunun ovesta hän säntää pakoon, jees, muttei pääse metriäkään ees.

Ikäneito hyljännyt äskeisen on yljän nyt, pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee. Vapauden takaisin Iso-Pat sai tietenkin, vuorostansa apua nyt Pete huutelee.

Ja vannoo että myöskin hän naimiskaupan pätevän solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän. Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan kun ei pysty Pete leuhkimaan.

Itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta pillastuu, Peten leukaan täräyttää suoran oikean. Unten mailla otsa hies, siinä uinuu pikkumies, Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan.

Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudeleen vanhanpiian nyrkki puhuu. Vaikka tuhanteen tuomari nyt laskea kai lukujansa sais, ennen kuin Pat siitä virkoais.

Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on, rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien. Tehty on taas jako uus, takaisin kun omaisuus saatiin alkuasukkaitten sekä jenkkien.

Vaara ohi, rauha maas, iloinen on laulu taas. Yksi vain on synkkänä, no kuka arvatkaas? Vanhapiika yhdy ei nyt riemuun joukon muun: "Onni taas on mennyt ohi suun. Huhheijaa, onni taas on mennyt ohi suun. Huhheijaa, onni taas on mennyt ohi suun".