En voi,
En saa vastustaa
Taas tuulten tie mua kuljettaa
Soi tuulessa kaipaus
Ja kaipaus on tie;
Se tie kotiin jälleen mut vie
Mä sieltä löydän taas
Oven sun maailmaas
Ja niin uudestaan sut luoksein saan
Kuin kaipaus,
Kuin koski,
Sen armoille jään
Mä liidän kuin kotka
Mä sut taas kunnes nään
Niin paljon vielä on kuljettavaa
Mä ennenkuin syliis pääni taas painaa saan
Viimein ymmärsin,
Mä minne vain kuljenkin,
Sun luotas kauas joudu mä milloinkaan en
Sä kuohut kuin koski
Sun armoilles jään
Jea, sä kiidät kuin kotka
Sut tuulessa nään
Niin vähän on varmaa
Mut varmaa on tuo
Joka tie täältä kotiin johtaa sun luo