Jää tyttö kyynelehtimään, hän joutuu hyvästelemään
kun vuoksi Isänmaan pukeutuu haarniskaan tuo poika nuori iältään
Vie juna kauas etelään, ei voinut tyttö ymmärtää
niin paljon ikävää, kaukana ei missään tuo poika kirjeen kirjoittaa
Ei heitä kahta toisistaan saa tämä aika erottaa
niin vannoi poika tuo, palaa hän tytön luo
tie kotiin kerran kuljettaa
Ei heitä kahta toisistaan saa tämä aika erottaa
kai loppuu sotakin, tie johtaa takaisin
viimeistään vuonna jotakin