Luuletko vieläkin tosissasi olevasi sitä kestävämpää sorttia?
Joka ei kaadu, ei maadu, ei kadu, eikä satu, eikä satavarmasti kerro itkeneensä
ja jos kerrotkin, niin itkit kirveestä jalassa, etkä siitä ettei kukaan koskaan halaa sua.
Ei kukaan teistä nää sisimpääni, joka on rikki hakattu ja potkittu.
Täynnä pelkoa ja vihaa, täyttä ihmislihaa.
Avunpyyntö täytyy itseltä kieltää; se on heikkoutta jota en voi sietää...