aina kun on se aika tyynyyn painaa pää
sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää
en tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa
täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan
aika vaan kuluu se on pois mun elämästä
jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä