sinä olit mies ja pyörä
kokkolan katujen kuningas vuonna seitkytseitsemän
ja siitä eteenpäin ja siitä etenpäin
pyöräilit siellä ja täällä ja juttelit ihmisten kanssa
loputon ilo polttoaineena
keräsit kaduilta pulloja ja tölkkejä kuin metsäsieniä
panttasit ne poutapäiviksi
sinä olit ihminen caps lockilla
nuoruuden isähahmo ja vanhuuden villi lapsi
painoton viisauden kivi torivaa`alla
muistilappu jääkaapin ovessa siitä mikä on tärkeää
levollinen hymy harmaan parran sisällä
synkkinäkin päivinä
missä mahdatkaan nyt olla
ajat pyörällä hiekkaisia teitä kohti seuraavaa päivää
pysähdyt tienvarteen täyttämään eturengasta
ehkä näet linnunpoikasen ja syötät sille povitaskusta salmiakkia
ehkä näet auringossa lepotuolin muotoisen kiven
ja istut sille juomaan termoskahvia
huolettomuuden kanssa
R.I.P Uolevi Peltola:'(