Tuuli on kääntynyt, ilma on kylmempää
yksin kuljen tätä polkua, en nää enää sua
valuu kyyneleet poskella,
taas maailmassa hävinneitä rangaistaan
yksi miljoonasta, yksinäisestä,
milloin maailma yhden kerran tätä kestää
mutta kun elämässä on tarkoitus epäonnistuu,
siitä pieni poika masentuu
sä lähdet se sattuu miten häviskään kaikki mitä oltii luvattu