Kyllä tuo matka katsomaan äiteä sai taas arvostamaan elämää ja sitä että on terve. siellä oli niin paljon niitä ihmisiä, ja eri ikäisiä. ja kaikilla jokin neurologinen sairaus. pelottaa että itse saan tuon -- en halua sitä. äiti kärsii siitä jo niin paljon. onneks sillä on terho ^^ se auttaa sen mielialaa. ja ooneks se osa nauraa itselleen. se auttoi tänäänkin sielä ollessamme monessa tilanteessa.
piristi kun sai tehdä äidin tosi onnelliseks näin äitienpäivänä .. se oli niin iloinen kun käytiin moikkaan sitä. tuli hyvä mieli kun näki äidin niin onnelisena.
juti on kuollut. se oli niin kamala uutinen. itkin ihan sikana ku lopulta se iski tajuntaan. ja se miten se kuoli. oli jäänyt odottamaan emännän paluuta töistä eteisen ovimatolle, ja se oli ollut sitten se viimeinen paikka jutille. olit rakas, RIP <3<3 sulla on hyvä paikka koirataivaassa ja meidän sydämmissä. ikävä jo nyt. muistan kun sain viedä sua ulos ja se oli sinä kesänä mun elämän kohokohta. olit ihana suklaa silmä, enkä voi ees ajatella kuinka paljon tää sattuu sun omalle perheelle. kiitos tästä ajasta meidän kanssa ^^