Taas yksi kesäinho: Ampiaiset. Tänne tuli yksi, vittu kun ei voi ees pitää ikkunaa auki vaikka on näin kuuma. Olen allerginen ampiaisille. Ja ne on ällöttäviä inhottavia vihattavia kuvottavia. Yritin ensin tappaa sen muttei se kestänyt paikallaan. Jos en ois ekalla osunu, se ois käyny miun kimppuun.. Vitun ällötys. Vahtasin sitä puoli tuntia ja sitten imuroin sen. Tukin imurin kaikki reiät, en tiedä uskallanko millonkaan ottaa niitä pois, kauanhan se elää siellä? Pipsa parka joutui olemaan sen puoli tuntia keittiössä lukittuna, pelkäsin että se saatana pistää iippua. Koira-raukka luuli tehneensä jotain pahaa kun joutui oven taakse :( VIHAAN KESÄSSÄ KAIKKEA!
Asiasta kukkaruukkuun. Muutama kirja joita suosittelen..
Mäyräkoiran päiväkirja (Sesse Koivisto)
Kuonot pöydällä (Aura Koivisto)
Eläimet opettajina ja parantajina (Susan Chernak McElroy)
Colette, pieni musta koira (Uma Aaltonen)
Koira joka rakasti liikaa (Nicholas Dodman)
Koira joka pelastaa kissoja (Philip Gonzalez)
Ginny, suurkaupungin enkeli (Philip Gonzalez)
Kaikki ihan tositarina-kirjoja. Ihania. Aivan ihania. Pakko todeta etten rakasta mitään niin paljon kuin eläimiä, etenkin koiria. Omieni puolesta vaikka kuolisin, ne ovat miulle tärkeämpiä kuin yksikään ihminen. Aarteet, omat hengenpelastajat ja ainoat uskolliset. Pipsa, Maisa, Kalle ja Sami. Elämän valopilkut ja niin rakkaat. Sanoinkuvaamattoman rakkaat<3 Jos niitä ei olisi, ei olisi minuakaan.