Hän istuu yksin huoneessaan ja ulos tuijottaa
niinkuin joskus ennenkin, sade jatkuu vaan.
Hän odotti niin paljon, liikaa unelmoi
joskus tämä kaikki, liikaa olla voi.
Ja tämä maa ja kaupunki on niin kylmä toisinaan.
Ei ole hyvä aina unelmoidakaan.
On turha enää yöhön tuijottaa,
kun jotain on poissa.
Uusimmat blogimerkinnät
- Mä en jää 22.01.
- 3 vuotta 15.09.
- Miltä se tuntuu, kun hän koskettaa sua? ... 06.09.
- En unohtaa milloinkaan sua tahdo. 19.08.
- Jos tässä jonkun täytyy kärsii, mä te... 03.08.
- Ei sua minusta voi erottaa 24.07.
- Hyvää synttäriä, Jermu. 27.06.
- [Ei aihetta] 26.06.
- Ja mä nään kuvani muuttuvan ehjäksi... 24.06.
- Ennemmin jättäisin koko maailman, kuin t... 02.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (1)
- ▶ 2009 (27)
-
▼
2008 (33)
- ▶ joulukuu 2008 (6)
- ▶ marraskuu 2008 (11)
- ▶ lokakuu 2008 (2)
- ▶ syyskuu 2008 (3)
- ▶ elokuu 2008 (3)
- ▶ heinäkuu 2008 (1)
- ▶ kesäkuu 2008 (7)