IRC-Galleria

En tiedä miksi täytyy olla näin
Mä annan pelon kuljettaa
Mä miten voisin lennon lopettaa

Joskus vieläkin, talviaamuisin
mietin missä meet
onko vastanneet
vuodet unelmiis
Minkälainen tie, sulle annettiin

Nyt kaikki on niin tyhjää
sanatonta ikävää
En vielä oikein edes ymmärrä
tätä kylmää pimeää

en kadu ketään niistä,
joita syliini suljin
heitä sentään rakastin
itken kaikkia niitä
joiden ohitse kuljin
joita väistin ja pakenin

Taivas viskoo jo talven lunta
Onnen haudalle kukan mä vien
En oo nähnyt mä kesästä unta
Hanki sulki sen suvisen tien
Aika kelloissa kun siirtyy
Lumen alta paljastuu
Nimes kultaisena piirtyy kiveen kaiverrettuun
Liekki lyhdyssäni syttyy, tiedän, että tässä oot
Mä jossain vielä saan sun ihoasi koskettaa

Minä ikävöin sinua silloin
Kun syksy oveen kolkuttaa
Minä ikävöin sinua vielä
Kun talvi muuttaa asumaan

Minä ikävöin sinua silloin
Kun kevät ensilunta saa
Ja minä ikävöin sinua vielä
Kun kesä muun pois karkoittaa

Ja minä muistelen sinua silloin
Kun en tahtois muistaakkaan
Ja minä muistelen sinua silloin
Vaikka tahdon unohtaa

Ja minä muistelen sinua silloin
Muistan ihan mistä vaan
Ja minä ikävöin kai vielä
Joka jouluun seuraavaan

Minä ikävöin sinua silloin
Kun istun tuttuun kahvilaan
Minä ikävöin sinua vielä
Kun lähden aavan meren taa

Minä ikävöin sinua silloin
Kun kaadan tilkan kaipaukseen
Ja minä ikävöin sinua vielä
Se on sama mitä teen

Mutta tänä yönä kun olet viimein siinä
en kaipaa länteen enkä itään
ei multa puutu enää mitään