Njaaha, sitä ei oo taas aikoihin saanu aikaseks kirjoteltua tänne mitään "asiaa". Josko nyt sit muistais.
Tässä nyt ei kovin älyn ihmeitä ole yllättäin tapahtunu. Lunta tulee ja kohta pääsee joululahjaostoksille. On se kumma juttu tuo lumi, kun heti tulee joulufiilistelyt kun sitä sataa. Jukassa se on aikaan saanu ihmeellisen innon touhottaa tuon mönkijänsä kanssa, tehä siihen lumiketjut jne remppaa, että voi tehä kunnolla lumityöt tuosta meidän suuren suuresta pihasta. Käytiin me yks päivä pikku-ukonkin kanssa ihmettelemässä lumitöitä, innolla se konttaili tuolla puhtaassa lumessa ja ihmetteli kaikenlaista.
Koirat on myös tosi innoissaan lumesta. Wandalla on joka talvinen "myyrävillityksensä", eli möyrii ja kaivaa lumessa ihan innoissaan. Lunalla on mukavaa kirmaillessa siihen asti, kunnes alkaa paleltamaan tai kuten tänään; tulee kaameet lumipaakut tassuihin, kainaloihin, mahan alle jne. Sit se ei voi kulkee etiäpäin kymmentä metriä pysähtymättä putsaamaan itteensä. Suojapuku olis ROK. Olgakin kirmailee lumessa hirmu spurtteja, mutta jo 15 asteen pakkasessa tuntuu alkavan tassuja palelee. Pitäis kyllä tosissaan hommata sille ne tossut, että pääsis neiti käymään lenkilläkin eikä vaan pikasesti pihan laidalla tarpeillaan. Kummiski se aina innolla lähtee ja on lenkillä, niin se on sitten niin reppana kun yrittää muka tomerana lenkkeillä vaikka kahdella jalalla... Pariin otteeseen pitänyt palata 50 metrin päässä kotoa takasin viemään Olga kotiin kun sen tassuja niin kovasti paleltaa. Ja sitten jotkut fiksut(?!) vielä väittää et koirien tossut on eläinrääkkäystä!!! KUKKUU JA HALOO!
Perjantaina tämä tyttö lähtee tinaamaan. Voi kauheeta. Pistäkää kaikki tutut puhelimet kiinni tai älkää vastatko mun puheluihin ja viesteihin!! Been while kun mä oon viimeks ollu kunnolla tinailemassa niin voihan se olla että menee lujaa. Mutta pakko nyt mennä kun kerta on ihan kutsuttu, Peten rallitiimin pikkujouluihin/tukijoiden iltaan. Ei sillä, ei kyllä pahemmin tarvii pakottaakaan! :D Päinvastoin, mukava kun kerrankin pääsee yhessä Jukan kans vähän nollaamaan. Lukas pitää muistaa kysyä mummolle hoitoon, jommalle kummalle.
Lauantaina vissiin pitäis mennä hirvimetälle, mut saas nähä miten se onnistuu... voi olla että joutuu siirtää sen sunnuntaille! :D Kauhistuttaa kyllä koiraa löysätä mettään, meidän metsästysalueilla on nyt pyörinyt ehkä jopa 9 sutta, ja yhtä seuran koiraa oli jo sudet hätyyttäneet. Kaks sutta, iso ja pienempi, oli jahdanneet sitä aivan kylän tuntumassa, mutta onneksi koira oli juossut lähimmän talon pihaan niin sinne eivät olleet uskaltaneet mennä. On siinä isännällä sydän takonu viittä miljoonaa kun nähny susien jahtaavan omaa parasta metsästyskaveriaan. Sekin koira kova käyttökoira, varmasti jo useempia kymmeniä kaatoja. Harvinaisempia nämä tapaukset, että koira susien kohtaamisesta hengissä selviää. Pitäis varmaan ottaa Gruffelle kuolemanvaravakuutus, kun se nyt on kuitenkin haukkutaipumuksensa osoittanut, niin kyllä se jo ihan senkin vuoksi tympis jos suden suuhun jäis. Kyllä niitä alkaa olla ihan liikaa Suomen luontoon niitä susia, IMO. Tai ei siinä määrässä sinäänsä mitään, mutta kun ne alkaa olla järkejään jo niin kesyjäkin, ettei ihminen enää ole pelottava. Ja kun niille ei enää riitä ruokaa luonnossa, niin häviää koirat ja muut kotieläimet pihoista, metsistä puhumattakaan. Ei ole koira turvassa enää edes häkissään.
Jjjjuuh, mut läksis tästä nyt jotain touhuamaan.
Sooo long.