charles bukowski - lounaalla
nyt särkyi kuva bukowskin täydellisyydestä. päiväkirjamainen kertominen ei toimi, liikaa jaarittelua laukkaradalta jne. vaikuttaa tosin siltä että buko tiesi ettei teksti ole yhtä hyvää "tein tämän vain siksi että tällaista pyydettiin minulta" (lainaus muistista). loppua kohti merkinnät harvenet, joka nostaa hieman tasoa ja takakannessa luvattua "pohdiskelevaa filosofiaa" vilahtelee, mut ei.
lukihan ton, mut oisin melkein mielummin pitänyt bukowskin kultakorokkeella parhaana ikinä. hassuu oli kyl et buko kirjotti tän kanssa yhtä aikaa pulpia, joka on taas ehkä parasta bukowskia mitä oon lukenu.
---
huih! noin pitkän pätkän tekstiä jälkeen taitaa olla soveliasta pistää pari kuuden sanan novellia (vapaamuotoista haikua?) kehiin:
nauroin (hiljaa) bussissa,
setä katsoi kummissaan
en kävellyt suojatiellä,
mies sanoi: päivää.