tajusin tänää asioita.
nyt on tapahtunu kaikkee, hyvää sekä paskaa. ehkä enemmä paskaa, ainaki nyt tuntuu siltä.
sanoin et haluun tornioon, kaikest paskasta pois.
mut niinhä se menee, vaik kuinka kauas meen, silti se kaikki paska seuraa mua, en siit pääse pakoo.
yyea, ymmärrän.
pari ihmist on saanu mun pään pysyy pystys, tukee mua, et jaksan.
pari ihmist tietää vaa mun jutuist, en useimmille oo kertonukkaa.
nää pari ihmist, on ainoota mitä mun elämäs on.
taino ei nyt ihan silleenkään, kaikki on mulle tärkeitä, nyt vaa nää on jaksanu mua, kuunnella.
ei kaikkee pääsekkää pakoo. ehkä se on hyvä nii.