LUNTTI:
miks sä et vastaa soittooni / en pysy kauaa tolpillani, ikävä painaa samalta tuntuu sydämestäkin / tuttu tunne, ja sen näkee tunteista, kun kyyneleet valuu mun sinisistä silmistä / ja sä et vastaa, ku haluisin kertoo et sua mä rakastan, nyt ja aina, tahtoisin olla luonas / mut ei aina, voi mennä niin ku elokuvissa, ei onnellist loppuu mut silti jaksan puristaa / mut miks se sattuu vaan, miks kaikki satuttaa, miksei mul voi käy ku niis elokuvissa, nyt ero sana kaikuu päähän tavu tavulta, kuoleman sormi päivä päivältä saavuttaa/
ei sanoilla, voi kuvailla/ tunnetta, mitä mukanani joka paikkaa kannan/ en tahdo luovuttaa, en tahdo satuttaa, mut minkä taki otit ja lähdit mun luota.
KERTSI:
Mä tajuun miks sä et ota yhteyttä/
Olet niin kaukana etkä haluu muistella/
Mä tiedän miks sä et ota yhteyttä/
Et halua että kumpaakaan sattuu enää/
Mä tajuun miks sä et ota yhteyttä/
Aina kun istun niin tuntuu et tipun penkiltä/
Mä tiedän miks sä et ota yhteyttä/
Tuntuu kun ikävä tää viel vetää mut hengiltä/
VERSE 2
Ei ollu eka kerta, kun lähdit luotani/
Aina takas palasit sä juosten mun suojaani/
Mut nyt vaa pelottaa, ettet sä palaa enää/
Joka aamu painajaisest kuvitelmaan salaa herään/
(salaa herään) kuvitelmaan jossa tunteet/
Ei kuole koskaan, Ei hävii tuuleen/
Mä kuiskaan hiljaa sun nimeäs/
Kun istun sängynlaidal huoneessa pimeäs/
Eilenki koitin soittaa sulle tuhat kertaa/
Olisit voinu vastata ees yhen kerran/
Mut ei...et ees koittanu soittaa takasin/
Ja niin paljon kun mä silloin joskus sua rakastin/
Ja kyllä sua edelleen rakastan/
Sen haluisin mä kertoo mikset voisi jo vastata/
Hei...kulta oot sä siellä/
Halusin vaan kertoo et mä rakastan sua vieläkin/