Kävelin hitaasti sateessa,
maistellen sadepisaroita huulillani.
Viimein näin sinut sateen keskellä,
puun juurella.
Sinulla ei ollut sateenvarjoa,
eihän kastuminen haittaisi.
Et sanonut mitään,
otit vain kädestä kiinni.
Johdatit minut salaiseen maailmaasi,
minne et ollut päästänyt ennen muita.
Siellä oli lämmintä,
kaikki oli kuin unta.
Viimein sade lakkasi,
ja todellinen maailma paljastui.
Pimeämpänä kuin koskaan.
No lol joku emo...