Keuhkot on puhki, mun sydän sylkee verta,
mä ajelehdin kohti tervavaltamerta.
Joka kerta, kävi miten kävi,
hakkaan lyijykynäl sun rinnastasi läpi.
Katot peilii, suljet kraanasi,
teen sun kasvonahast mulle kurpitsanaamarin.
Kusen laariin, huora baarist,
maailma on kurkunleikkaajien saari.
Veri tule paineel sit tulee kuolema,
henkitorvi soittaa mulle verisiä nuotteja.
Huomenna tääl on harva enää hengis,
mä ongin mun onneni kaivorei'ist.
Syön sun aivos sekä otsalohkos,
kuristan sut henkaril tai sähköjohdol.
Ilmestyn aina sillon ku on pimeetä,
ja hakkaan sun kallos paskaks isolla kivellä.