Aurinko polttaa taivaalla,
jättää iholle palaneita alueita.
Pilviä ei pelastamaan näy,
kukaan niitä kuitenkaan kaipaamaan ei käy.
Hyvää juhannusta kaikille ^^
Pieni lintu
istui sateessa.
Ohuet, hauraat luut sateessa palellen.
Ei suojannut viimalta oksat, kivet ja puut.
Siinä vain istui, miettimättä sen suuremmin seurauksia.
Ei näin meitä prinsessoja,
kuulu arvostella.
Riviin meidät laitetaan kuin
karja tuomiota odottamaan.
Parhaat säästetään ja loput
jää kysymysmerkille.
Miksi maailma on näin kiero,
että laihuutta ihannoidaan?
Mietin erilaisia ihmisiä,
heidän tarinoitaan.
Mitä kerrottavaa heillä oisi minulle?
Jos tarinaa ei tunne, ei sellaista keksiä saa.
Muuten valehdellaan,
ja nätistä unelmasta luovutaan.
Hento kuiskaus betoniviidakossa,
hukkuu mölysaasteisiin.
Pieni ihminen ei yksin sanomaansa,
täällä esille saa tuotua.
Voit nykiä ihmisten hihoja,
huutaa korvien vieressä.
Kukaan ei kuule sinua,
ellet puhu samoista asioista.
Sanasi hukkuvat puhelimen
heikkoon valoon.
Surinaa.
Kun sitä kuuta nousevaa odotan,
ulvon näyelle yksinäiselle.
Kuu taivaalla yksin möllöttää,
ja ihmiset sen tunteillansa tukahduttaa.
Onhan se kurjaa olal muiden terapeutti
ja olla se, jota ei kuunnella.
Lohduttavana olkana ja
omat murheet padota.