Se hiipii taas jaloist, se kietoo mut muovii
En saa henkee, ois hienoo ku kuolis
Kellään ei oikee oo tietoo mun kuosist
Ja silmis välkkyy ku ois hieronu luomii saippuaa
Kaikki mitä sanon jää kaikumaan
Pään sisäl, pääsispä äkkiä vaipumaa unee
Se väijyy aina alullaan
Saa mut olee aina varuillaan
Sitä ei voi juosta karkuunkaan
Se on tuhannen ja yhen yön krapula.
en muista kauheesti, mut anteeks !
selvinpäi hetken aikaa ois aika jees.