IRC-Galleria

Löysin tänään elämäni ensimmäisen yliajetun kissan ;_; ja tuli todettua kuinka syvältä ihmiset on (mie muiden mukana... näin sen ensimmäisen kerran ajaessani firman autolla kiireellä töihin, tiedän että olisi pitänyt pysahtyä, mutta ne firmat joilta haen postia sulkevat ovensa varsin aikaisin ja olisin myöhästynyt sieltä, kun kerran muutenkin olin myöhässä. huono tekosyy, tiedän.

Koitin tosin soittaa numerotiedusteluun josko ne olisi tietäneet mitä voisin tehdä asialle, koitin pyytää läheisen eläinlääkärin numeroa mutta eihän ne sitä löytäneet, joten ne yhdisti poliisille... jonka kanta oli ettei he asialle mitään voi, kun todennäköisesti kuolleen kissan vuoksi ei lähetetä partiota mihinkään. Missä on ne eläinten pelastuspalvelut mitä ilmeisesti ainakin englannissa on, ainakin niiden tv2:n tv-sarjojen mukaan...

Eläinlääkärin päivystys antoi vain automaatin viestin, että päivystykseen pitää olla ajanvaraus >.< eikö päivystys ole se paikka minne mennään kun on hätä?

kun kahden ja puolen tunnin päästä pääsin lähtemään kotiin, se kissa parka makasi yhä samassa asennossa siinä bussipysäkillä, joku tosin oli siirtänyt sen hieman syvemmälle puskaan... pissa silmistä, poissa mielestä. Kuolluthan se oli, kovin kankea. pakko se on vain toivoa että se oli ollut kuollut jo kun ensimmäisen kerran ajoin ohi siitä...

Uusi soitto numerotiedusteluun sai miut yhdistettyä eläinsuojeluun, ja kun heidän kanssaan juttelin niin he sanoivat että voisin tuoda rassu paran heille, jotta kun joku sitä toivottavasti myöhemmin etsii, niin voisivat ainakin kertoa mitä on tapahtunut... tieto joka ei koskaan tullut miulle asti kun Sleepy katosi... siitäkin on nyt yli 6 vuotta enkä yhäkään tiedä mitä tapahtui.

Koko matkan Ruskolta eläinsuojelun talolle ja vielä pitkään sen jälkeenkin itkin, itkin voimattomuutta sekä syyllisyyttä... miksi en pysähtynyt aikaisemmin, olisinko silloin vielä voinut tehdä jotain? Eläinsupjelun tyttö tosin oli sitä mieltä että yliajot yleensa ovat kuolettavia, liikaa sisäisiä vammoja. mutta silti.

Kun pääsin kotiin niin halasin kissoja ja juttelin niille kuinka paljon niitä rakastan...
Vapaana kulkevan kissan menettäminen ilvekselle on vaan niin paljon helpompaa kuin autolle... se on luonnollisempaa...

Autokoulussakin opetettiin että kaiken peuraa pienemmän yli pitäisi ajaa jos sellainen tulee tielle... en mie vaan pysty, väistän jopa hiiriä. En kykenen ottamaan omalle tunnolle viattoman luontokappaleen henkeä. yksi orava oli liikaa.

Sattuu ;_;