Katselet Laatokan laineita Ja muistelet vanhoja aikoja Puolustuslinjojas pystyttelet taas Ja sotilaat asetat sitä valvomaan
Nuo puolustuslinjat hei ne on maatuneet jo Ja sotilaas vainajia hautausmaan Etkö siis kuule kun ovees koputan Hei etkö päästä sisään mua
Rajat avautuvat aikanaan Mutta ei ihminen milloinkaan Vaikka pataljoonat miljoonien kohottaisin haudoistaan Ois sydämesi linnoitus valloittamaton Ois sydämesi linnoitus valloittamaton
Tuonko sulle kuun vai kelpaisko tähdet Aa nyt sä lähdet sanot etsi joku muu
Tapoin minä vain sinun vuoksesi nainen Mut hän hymyilee vaan siis sait mitä hait Ja talvi tuo yllätti matkustavaisen Minut vaivaisen minut vaivaisen
Verenhimoiset hirviöt kannoillani. Liian pitkä matka perille. Törmäsin ihmiseen, joka näytti etäisesti tutulta. Sinäkö se olit, kun petti maa jalkojeni alta.
Paras suojata silmät. Mua häikäisee niin. Mä en tahdo enää juosta, ja vikuilla taakseni. Pitelisit mua hetken, laulaisit laulun. Mä en jaksa enää nousta putoamaan takaisin.