IRC-Galleria

niin siis contigo tarkoittaa "sinun kanssasi" ja toi mies laulaa, että ei voi elää ilman sinua jne.

osasin suomentaa kaikki jutut espanjan kokeessa, mutta olen tosi huono kirjoittamaan. Ja toi "contigo" video on aika surkea, mut laulu bueno.

Olen humalassa. Liian humalassa. Katson lempielokuvaani Lost In Translationia ja kuuntelen tätä http://www.youtube.com/watch?v=J0jkxrFilgU
puhun itsekseni espanjaa. minua vituttaa. vituttaa koulua ja kaikki. työ.

ja ne helvetin työkaverit, jotka jättivät minut yksin bileissä. joskus toivon, että olisin erilainen. Osaisin sanoa oikeat asiat ja oliisn rento. En kävisi yliopistoa. se lisää tuskaa.

pero me guiero historia´y no se que puedo hacer si no estudia en universidad.

http://www.youtube.com/watch?v=IMBTUYZeHPk

Ai niin, tämä piristää nyt. Belle & Sebastian piristää aina.

Näin viime yönä outoja unia menneisyydestä ja kuolemasta ja heräilin kesken unien outoihin ääniin. Ehkäpä kummitukset heittelivät voiveitsiä keittiössä. En tiedä. En jaksanut nousta katsomaan.
*
Minua harmittaa, etten päässyt vaihtoon, vaikka "ei kannata hakea moneen paikkaan, koska kaikki jotka haluavat vaihtoon, pääsevät vaihtoon". Minä en päässyt. Nyt en ikinä kasva aikuiseksi ja itsenäiseksi.
*
En saanut töitä museosta, johon menen ilmaiseen harjoitteluun kuudeksi viikoksi "Tässä nyt kävi näin, mutta kiva kun tulet (ILMAISEEN) harjoitteluun meille".
*
Työpaikkani tällä hetkellä on syvältä, mutta haen varmaan sitten sinne kesäksi.

Nyt katson vain tätä:

http://www.youtube.com/watch?v=nBDbUVXXp-U&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=iKBS7YPNLPU tää on mun uusi suosikki
ja tääkin on huippu
http://www.youtube.com/watch?v=gFG-cUQ1a8k ostin tämän levyn viime vuonna. jee.

minulla on maailman ahdistavin olo. Pitäisi tehdä tehdä tätä koulujuttua, mutta surffaan netissä (olen kyllä kirjoittanut jo 3 sivua metodeista ja konteksteista). Ahdistaa, että maailma on täynnä näitä http://elinkan.blogg.se/m_012008.html blogeja ja minun on paha mieli koska en ole päässyt kotiin vaikka koirani kuoli ja ei se enää minua kaipaa nyt haudalleen, mutta minulla on vitun ahdistunut olo koko ajan siitä mitä paskaa tämä maailma on, kun kaikkialla on kulutusta ja muotiblogeja ja koska tämä maailma kusee käteen, ei voi tietää. ahdistaa että ihmiset vaan shoppaa ja jossain toiset kuolee sänkyyn yksinäisinä eikä kukaan edes huomaa niiden poistuneen, joku voi sanoa, että oma vika, kun ovat jääneet yksin. Joo on se niiden oma vika, miksi pitää antaa omaa aikaa ihmiselle, jota ei edes tunne. En tiedä. Kun edes bussissa tyhmät ihmiset ei voi sanoa, että voitko kuski painaa jarrua, tuo ihminen juoksee tänne bussiin, älä hei lähde, mutta ei ne sano. miksi ei voi?

ja se on loistavin asu kuunnella Belle & Sebastiania. Vaikka pitäisi kirjoittaa luentopäiväkirjaa, kuuntelen vaan "white gollar boyta". Yksi poika sanoi joskus, että Belle & Sebastian on liian hilpeää.
Näin aamulla kuolleen sorsan.

Myönnetään, rakastuin Serranon perheeseen viime kesänä. Katsoin sitä joka päivä ja nyt katson sitä koneelta. Tämä on SPOILAUSTA, mutta tänään koin elämäni nloimman jutun:

Näin Lucian kuoleman ja voi pojat, että itkin silmäni päästä yliopiston atk-luokassa. Varman kivaa näille muille..... pyyhin vaan vieläkin kyyneleitä. huh huh.

Olen olen aina luullut, että amerikkalaisten elokuvien astmaiset lapset ja hiedän kohtauksensa ovat turhaa liioittelua, eihän se tuollaista ole! Tänään koin itsekin aikamoisen astma kohtauksen. Tulppaanit olohuoneessa aukesivat ja minä haukoin henkeä pitkään, ennekuin tajusin, mistä on kyse. Siihen mennessä silmäni vuotivat vettä ja olivat turvonneet ja makasin olohuoneen sohvalla yrittäen saada henkeä -Tulppaanit vieressä!!! Rappukäytävässä oli huomattavasti parempi hengittää, ulkona vielä parempi. Puolitoista tuntia ulkoilmaa auttoi ihmeesti, mutta sisälle päästyä henkeen otti taas. Viskasin tulppaanit parvekkeelle ja kannoin joka ikisen viherkasvin saunaan ja avasin parvekkeen oven asuntoon sepposen selälleen. Silmät vuotaa vieläkin, nenä on tukossa, mutta olo on PALJON parempi.

Vaikka tulppaanit ovat yksiä lempikukistani, olen pahoillani, niitä ei enää meille tule.