IRC-Galleria

Meidän Juuso on kipeä. Onneksi Bäksi jaksoi lämmittää pienen varpaita, kun olin koulussa.
Lupasin käydä kaupassa ostamassa "kaikkea" ja minähän ostin!
Ainoa ajatukseni oli että Jupsukka on kipeä ja se täytyy parantaa.
Ja niin ruvettiin taas tuumimaan.
Appelsiineja. Niissä on paljon hyviä juttuja, ostetaan.
Sitten ainakin neljään erilaista hypermultimegaerittäin terveellistä "litkua".
Sitten muistin sen laulun mitä mummo aina lauloi kun oli pipi
(ja joskus varmaan muutenkin)
Siinä laulettiin että "Karhunpoikaa sairastaa, häntä hellikäämme. Maito tuore lämpöinen,
hyväks olla voisi, vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi"
Seuraava suuri ajatukseni oli siis maito ja kanelisokerikorput! Kai ne on vehnää?
Viimeisenä salainen aseeni, valkosipuli, joka viimeistään tappaisi herra Taudin.
Sitten olinkin valmis. Lähdin iloisesti hihkuen kohti kotia, missä minua odottaisi hiphurraata-huutava pieni mutta paras laumani!
Kaikki menikin lähes täydellisesti, kunnes...
"MITÄ SÄ OOT OSTANU!!??"
Au, pieni mutta täydellinen romahdus. Nokunokuttelut eivät auttaneet koska olin kuulemma unohtanut ostaa "kunnon ruokaa". Ja kun valkosipulien kerrottiin kelpaavan vain noitien karkottamiseen olin valmis juoksemaan pois. Ehkä pari pientä kyyneltäkin kerkesin vuodattaa kun sitä tärkeintä eli ajatusta ei taaskaan ajateltu. Mitä sitä "kunnon ruualla" tekee jos on kipeä? Pöhkö poika.
Mutta hän on kipeä ja ymmärtää myöhemmin. Olenhan kuitenkin yrittänyt vain olla rakastettava.

Ai niin, ostin tänään kukan! Joo'o! ihan itse. Se on aika nätti. Huomasin kylläkin ensin sen hintalapun ja ette ikinä arvaa paljon se makso!? Euron! Aatella. En meinannut itsekään uskoa sitä todeksi ja menin silmät ymmyrkäisinä kysymään sitä myyjältä (joka hieman nauroi) joka sanoi sen olevan ihan totta ja ehkä jonkun syyn miksi se oli niin halpa mutta en kerennyt enää kuuntelemaan sitä sillä menin jo valitsemaan uutta pientä rakastani.
Se on kiva kukka.