IRC-Galleria

fruideboi_95

"KATOIN UUNO TURHAPUROA JA MUL OLI JÄÄNYT SOITIN PÄÄLLE"

Textures - Awake

http://www.youtube.com/watch?v=oSYNhfkNGco

Vitti aivan paras biisi.

Älä välitä Sakarista

Diggaa mun musast, ainaki tuli sanoo et on hyvät bassot.

Tarkottikohan se kitaraa vai näit vimpoottimen kaiuttimia?

Oli taas kosteeta.. tunti sitten kun heräsin, ihmettelin miksi jokaista kolkkaa tämän ihmisen kehossa poltti? Saatanan raketit, mitään hyötyä.. Ei ainakaan tuhannen jurrissa! Onneksi sentään silmät on kunnossa, vaikka nupin sisällä on armoton paine että silmät voisivat pullahtaa ulos.

Kiljut alkaa olemaan valmiina, onhan niitä tuossa useampi sammiollinen. Jokaiselle sammiolle on varattu oma nappo koska kuka nyt viitsisi kiljua kuppiin pistää? Kiirehän siinä tulee kun pitää saada nousemaan omaan nappoon ennenkuin kiljut loppuu!

Tissutellaan taas rakas päiväkirjani

Ollaan nyt ryypätty joulupyhät Sakun kanssa, voi luoja miltä tuntuu.

Tunnustakaa, kuka soitti nostolavalla säkkijärvenpolkkaa harmonikalla keskellä yötä!? Vannon että tapan sen ihmisen. Mistä sitäpaitsi saa sellaisen hökkelin joka yltää näin korkeelle että ihan itseäkin huippaa, ainakin krapulassa... Vitunmoisessa krapulassa.

Funtsittiin että voitais ottaa taas kuppia, mutta ongelmana on että ryypättiin jo kaikki massit. Mistä sais hyvää, vahvaa ja ilmaista viinaa? Pitää kokeilla taas miltä maistuu vanha kunnon kilju, mutta käymisaika on niin perhanan tuskallinen!

Pahin alkaa olla ohi. Tänään en ole yhtään komea, enintään kaunis.

Perkele aloteltiin jo aamulla Sakun kanssa, viina maistui taas.

Tänään oli mun vuoro huutaa oodia ilolle Åken kanssa.. Saatanan Saku nauroi vieressä ja hänen ruma naamansa vain pahensi hirvittävää oloa. Oli aika juoda loput litkut ja mennä iskemään laumoittain ämmiä!

Sakun kans örvellettiin keskustaan ja soluttauduttiin ämmälaumaan keskustelemaan kuinka kusipäitä miehet ovat, kunnes tajusimme että mehän olemme miehiä emmekä ainakaan kusipäitä! Hakattiin ämmät, pöllittiin viinat ja mentiin takasin kasperiin ryyppäämään ja puhumaan paskaa ämmistä!

Oltiin ryyppäämässä Sakun kanssa, taas meni 0.7l viinaa... Onneksi Tapio on halpaa ja hyvää.
Porukat pyyteli ja anoi etten dokais tänää mut annoin niille vain pusuja... nyrkeilläni ja lähdin dokaamaan.

Oli vitun kylmä pihalla aluksi, mutta kun lämmittävä viinan tunne möyri ruumiiseeni alkoi pihalla viihtymään. Käytiin potkimassa pihaistutuksia koska alkoi olemaan tylsää, rupesin nauramaan kun Saku alkoi yrjöämään naapurini istutuksiin ja paskansi niiden päälle vielä!!!!

Hyvää joulua, vois hakee huomenna taas 1l putelin viinaa!

Konsonantti /h/

Koska /h/:lla ei ole prototyyppiä, sen artikulaatioprofiilikuva esittää aina jotakin varianttia. Tyypillistä kuitenkin kaikille varianteille on suhteellisen laaja ääniraon avauma-aste sekä vaihtelevansuuruisen hankaushälyn tai väylähälyn muodostuminen jollakin supraglottaalisella artikulaatiopaikalla. /h/:n tavallinen luokitus glottaaliseksi frikatiiviseksi konsonantiksi on sikäli kyseenalainen, että äänteen tuottaminen edellyttäisi supistuvaa äänirakoa tyypillisen hankaushälyn tuottamiseksi. Yritys tuottaa /h/ glottaalisena frikatiivina paljastaa kuitenkin, että glottaalinen frikaatio ei ole tyypillistä suomen /h/:lle. Fotoelektroglottogrammit (Iivonen 1975, 1981) osoittavat, että /h/:n varianteissa äänirako ei pyri supistumaan vaan kaikissa avautumaan. Mitä pidempi [h]:n kesto on, sitä laajempi myös ääniraon avauma on.

Varhemmissa /h/:n kuvauksissa se sijoitettiin alukkeiden joukkoon (kuten vielä Sweet 1877). Kloster-Jensen (1991) on esittänyt, että /h/:n luokittelu olisi (virheellisesti) siirtynyt Ernst Brücken (1876) vaikutuksesta fonetiikan oppikirjoihin. Ladefoged (1987) ja Laver (1994) ovat luokitelleet englannin tavunalkuisen /h/:n puolivokaaliksi.

/h/:lla on kaksi päävarianttia: tavunalkuinen (hinta, he, hän, hymy, hölmö, hame, home, huuma) ja tavunloppuinen (ihra, ehtiä, tähti, lyhty, töhnä, lahti, kohti, puhti). Tavunloppuinen asema on suomelle tyypillinen ja harvinainen muissa kielissä. Molempia /h/:n päävariantteja pidetään kuitenkin samaan foneemiin kuuluvina.

Lisäksi on aiheellista erottaa sananalkuiset (hinta), vokaalienväliset (paha), sanansisäiset tavunloppuiset konsonantinetiset (ihra) ja konsonantinjälkeiset (vinha) tapaukset. Konsonanttijonoissa /h/:n jäljessä voi olla soinniton (pihta, ihka; siis klusiilit /t/ tai /k/) tai soinnillinen konsonantti (vihje, valhe, vinha, ihra, vahva; siis likvida tai puolivokaali). /h/ voi esiintyä pitkänä vain marginaalisesti (huhho, hihhuli; interjektiot "hyhhyh" ja "hohhoh" ovat yhdyssanoja, ja yhdysosat edellyttävät kahta samanarvoista painoa).

/h/:n variantit koartikuloituvat voimakkaasti saman tavun vokaalin kanssa ja hankaushälyä muodostuu koartikulaation muodostumispaikalla. Tämän mukaan voidaan erottaa labiaalinen frikaatio suppeiden pyöreiden vokaalien kontekstissa (lyhyt, puhe; lyhty, suhde). Frikaatio muodostuu huulten protruusion muodostamassa väylässä, ei huulten kompression avulla. Palataalinen frikaatio muodostuu suulaen etuosassa /i/-vokaalin yhteydessä (hinta, vihne). Faryngaalinen frikaatio muodostuu nielussa /a/-vokaalin yhteydessä (hame, paha, tahna). Muiden vokaalien (e, ä, o, ö) artikulaatiossa ei yhtä voimakas ääntöväylän supistuminen ole mahdollinen, ja siksi myös koartikuloituvan /h/:n variantit jäävät hankaushälyltään heikommiksi (he, hän, home, hölmö; lehti, tähti, kohti, töhnä). /h/:n varianttien samankaltaisuus saman tavun vokaalin kanssa on myös akustisesti osoitettu (Laine 1979).

Tapauksissa, joissa ympäristö on soinnillinen, on /h/:n varianttien soinnillistuminen tavallista. Kyseessä ei kuitenkaan ole samanlainen soinnillistuminen kuin soinnillisissa konsonanteissa, koska /h/:n varianteissa on aina jonkinasteinen ääniraon avauma, mistä syystä muodostuu ns. henkäyssointia (engl. breathy voice). Koartikulatorisista syistä ääniraon avauma-aste jää niin vähäiseksi, että Bernoullin efekti pystyy laukaisemaan äänihuulten värähtelyn, vaikka äänirako onkin hieman takaosastaan avonainen. Vokaalien välissä henkäyssoinnillistuminen on odotettavinta. Ks. fotoelektroglottogrammit sanojen pyyhin, vihje, tilhi ja virhe äännöksistä.

Tapauksissa, joissa /h/ esiintyy soinnittoman konsonantin vieressä tai joissa sen kesto pidentyy, on soinnin ylläpito vaikeampaa ja /h/:n variantit ovat soinnittomia. Ks. fotoelektroglottogrammit sanojen pihti ja hyhhyh äännöksistä.

Suhteellisen suuresta ääniraon ja ääntöväylän avauma-asteesta johtuu, että /h/:n varianttien ilman kulutus ääntämisen aikana on suuri, ja määrä vaihtelee vielä eri varianteissa. Tästä syystä myös äänteen intensiteetti on heikko ja sen kuuluvuus (sonoriteetti) samoin. Useissa kielissä /h/ onkin kadonnut foneemiparadigmasta (ranska, espanja, italia latinaan verraten). Toisaalta suomessa se on myöhäsyntyinen.


http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/h.htm

Olen moldovasta ja mulla on vitun kultaset hampaat. Silti kerjään rahaa GG mo. :ASD

PERC TAI TUAHERCCCCCCC