IRC-Galleria

olen miettinyt ja listannut monta päivää että mitä tekisin jos elämä loppuisi yllättäen. siis eihän sillon voisi tietenkään tehdä mitään, kun ei tietäisi millon lopettaa hengittämisen joten olen listannut asioita ja pähkäillyt. pyytäisin anteeksi kaikilta joille olen väärin tehnyt ja sanoisin välittäväni heistä ja rakastavani. ei minulle muuta halua ole kuin saada kaikki hyvälle mielelle kun lähtöni koittaa. voi olla että tätä ei tapahdu pariin kymmeneen vuoteen tai sitten se tulee äkki arvaamatta. mutta en pelkää, onneksi, olen oppinut elämään asian kanssa. en vain ymmärrä enää itseäni, en tunne, mitä haluan elämältä. kai se sitten helvetti on se rakkaus vaikka en ymmärrä koko sanaa, mitä vittua se tarkoittaa, kertokaa se minulle jos tiedätte vastauksen!? olen nyt ymmälläni ja totaalisesti hukassa. on absurdia ajatella että elämä olisi ikuinen, en usko siihen ollenkaan. olen miettinyt että kun delaan niin synnyn oravana takaisin maanpinnalle. ja nyt on hetki kun en ymmärrä enää itseäni, mitä edes puhun. kirjoitan vaan sanoja toisen perään, eikä ajatus pysy mukana ollenkaan, mutta en pidä tätä pahana, sillä en ehkä haluaisikaan olla mukana tässä ja nyt. käyn siis hitailla. kaikki tuntuu niin ylivoimaiselta, ei mínusta taida olla mihinkään, minun pitäisi täyttää tyhjiö jollakin tapaa, on ilkeää olla yksin. aina joka ilta miettii vain että kun olisi joku joka ajattelee minuakin, mutta tämä on vain turhaa kuvitelmaa ei minua kukaan ajattele missään vaiheessa, olen huomaamaton, ei minua kannata edes huomioida. tämä on taas niitä päiviä jotka haluaisin sivuuttaa, sillä enhän minä helvetti tiedä missä mennään, mikä maa, mikä valuutta. kun tulisi päivä joka muuttaisi kaiken, sen päivän jälkeen olisin iloinen. sitä on kuitenkin turha odottaa, minulle ei koskaan tapahdu mitään. syy on osin kyllä minussa, koska en anna tapahtua mitään, olen vain ja toivon ettei kukaan rakastuisi minuun, olen niin huonoa seuraa kaikille. olen ihminen johon ei kenenkään kannata tutustua.