Ajattelin just et oonko koskaan tyytyväinen niihi asioihin mitä mulla just nyt on? Oonko mä semmonen et yritän tavoittaa jotain ja sit ku tiiän et oon tavoittamassa sitä, niin kiinnostus katoaa?
Oudointa on varmasti se kun lähestyy täysi-ikäisyyttään ja huomaa ettei vieläkään tiedä tasan kuka itse on. Mitäs jos oon koko lapsuuteni ja teini-ikäni seurannut väärää tietä?